Heikki Kaljunen oli yksi tunnetuimmista
punakaartilaisjohtajista.
Hän toimi Karjalan Kannaksella ja pakeni sodan jälkeen
Neuvosto-Venäjälle. Siellä hän
osallistui Venäjän sisällissotaan taistelemalla Koltshakia vastaan
Siperiassa. Myöhemmin hänestä tuli moskovalaisen valtion
urheilutarviketehtaan näkyvä hahmo. Suomen sisällissodassa Kaljunen
murhasi useita vangiksi jääneitä valkoisia. Stalinin lihamylly imaisi
hänet 1930-luvun lopussa.
Etsivä Keskuspoliisi kokosi tietoja Kaljusesta hänen mappiinsa eri lähteistä.
Etsivän Keskuspoliisin kansio Heikki Kaljusesta
EK-VALPO HM 1074
KALJUNEN[Kannessa "Arkistoon
3.9.1952"]
Heikki Herman
Antinpoika, pituus 170 cm, hoikka, tummaverinen.
Vanhemmat:
Kaljunen Antti ja Maria os. Seppänen
Synt. aika
2.7.1893 Sortavalan pitäjän Lopolan kylästä
Puoliso: Edla
Montonen
Ammatti:
Satulaseppä, punaupseeri, vakoilija
Kansallisuus:
suomalainen
Kirjoilla:
Sortavalan kaupungin srk
Asunto: Vuonna
1918 Terijoki, kotoisin Sortavalan pitäjän Lopolan kylästä
Puoluekanta:
kommunisti, S.K.P:n jäsen
Merkintöjä
toiminnasta: Vuoden 1918 kapinan aikuinen suurmurhaaja.
PK:n Itäisen rintaman ylipäällikkö. Pakeni N.Venäjälle, jossa ollut v.
1921 Omskin Tshekan komissaarina y.m. Toimi v. 1924-1926 Moskovassa
valtion urheilutehtaan johtajana ja urheiluohjaajana. Vang. 1937-1938
vaihteessa.
Asiakirja 41[Numero on merkitty
pahvikorttiin lyijykynällä yläreunaan]
Kaljunen Heikki
Alkuaan
Suomen kansalainen. Oleskeli 1935 Moskovassa suksitehtaassa (työssä?)
Suomen kansalainen Uuno Adolf Harjanne maininnut K:n suosittajakseen,
kun haki matkalupaa Neuvosto-Venäjälle urheilukilpailuihin. Ilm. no.
4212/3.12.41
40
Kaljunen Heikki
Herman Antinpoika, synt 2.7.1893, satulaseppä, punaupseeri.
Kaljunen on
vuoden 1918 kapinan aikuinen suurmurhaaja. PK:n itäisen rintaman
ylipäällikkö, jona pakeni Venäjälle, jossa ollut v. 1921 Omskin
Tshekassa komissaarina ym. Toimi 1924-1926 Moskovassa
urheilutarviketehtaan johtajana ja urheiluohjaajana.
Ilm. 1932:
Kaljunen toimi kuulustelijana rajavartioston kasarmissa, hänellä oli
neljä suorakaidetta kauluksessa.
Ilm. 1934:
Kaljunen kävi pitämässä haukkumapuheita loikkarien yhteisasunnolla
syystä, että kun oli liian paljon anojia.
Ilm. 1938:
Kaljunen Heikki, tunnettu kapinakenraali saanut 15 vuoden tuomion.
31.1.1940
39
Ilm 1741 7/8
1939
Ilmoitus koskee
Onni Armas Hyvöstä, Juho Rautiaista ym. IIa:lle
- että Onni
Armas Hyvärinen, n. 40v. Ruskealassa kunnankirjurina,
sosialidemokraatti, v. 1918 aikana ollut punaisten puolella, sitten
Neuvosto-Venäjällä. Hyvärinen on kertoman mukaan ollut paikalla kun
Kaljunen oli ampunut Terijoen asemapäällikön.
38
Vp/KD
279/1016-38, 5/5 1938
Terijoen
osaston til. Kats. No 4 huhtikuu 1938
Kerrotaan
Neuvosto-Venäjälle tulleiden kertomia: Gylling tuomittu
kansalliskiihkosta 10-12 v.; kertoo syksyllä 1937 tytär Leena, joka
naimisissa Petroskoissa, jonkun juutalaisen insinöörin kanssa.
- Rovio
tuomittu; Simo Susi; Uuno Peltola; Kalle Lepola; Tyyne Tokoi; Kullervo
Manner 8 v.; Heikki Kaljunen 15 vuotta.
37
KD no
269/1015-38, 29/4-38.
Akp no 153/38
[- -]
osastolla
Terijoella pidätettynä ollut Helena Antintytär Huovinen (s.
30.1.1884) kotoisin Pälkjärven pitäjän Mukarinvaaran kylästä:
Mäkelin Yrjö,
saanut tuomion
Kaljunen
Heikki, 15 v.
Rautio Heino, 8
v.
36
VP/KD no
82/991, 38-29.1.38
Akp no 11/-38
17.1. 1938
Neuvosto-Venäjältä saapui virallista tietä Valkeasaaren Rajajoen kautta
Suomeen puusepä Hjalmar Rautjärvi t. Järvi, kotoisin Kymin pitäjästä [-
-] tuotiin kuulusteltavaksi Terijoelle.
Hjalmar
Mikonpoika Rautjärvi 22.3. 1896 Valkealan pitäjän Saarennon kylässä,
kirjoilla Kymin pitäjän Karhulan kylässä.
Keväällä 1913 [siirtolaisena
USA, meni Ohio, Michigan, Minnesota, Pohjois-Dakota, Oregon, Montanan
valtioissa. New Yorkiin 1924, ensin autoalalle, sitten puutöissä, v.
1929 lähtien Bronxissa Grand Avenuen varrella. 1931 puutöitä huonosti,
värvätty Neuvosto-Venäjälle Holmberg-niminen
mies, matkatoimistossa 125 kadulla, hankki matkustusasiakirjat.
Elokuussa 1931 lähti SS Olympialla
New Yorkista Lontooseen, siellä
Inturistin agentti vei matkaajat (20) Neuvostoliiton konsulaattiin,
josta ilmaiset viisumit Lontoosta Koperatsija-laivalla Leningradiin,
jonne 26.8.1931.
Parin päivän jälkeen Leningradista
Moskovaan siellä "sojuzstroi" kautta
työpaikka Moskovasta 35 km:n päässä oleva Shodnjan aseman lähellä
sijaitsevalla Sport-inventar - nimisellä tehtaalla, jossa valmistettiin
huonekaluja. Tehdasta kävi kerran kuukaudessa tarkastamassa Heikki
Kaljunen.
Joulukuun puolessa välissä 1933 sai
loman ja kun äiti oli kirjoitellut
ja pyytänyt tulemaan katsomaan, päätti kuulusteltava lähteä käymään
Suomessa. Saatuaan Kazanista lähtö ja paluuviisumin lähti erään
Pietilän kanssa matkalle. Moskovassa käytiin tapaamassa Heikki Kaljusta
- - pyytämässä Kaljusta tulkiksi. Kaljusen osoite oli saatu eräältä
Jussi Kiiveriltä (kuollut 1935) Kaljunen oli kuitenkin jalkavaivainen,
joten ei päässyt liikkeelle [- -]. 18.1.1934 matkusti Rajajoen kautta
takaisin, kunnes nyt tammikuussa 1938 oli palaamassa]
35
Ilmoitus numero
549/23.II 1937
[Kertonut 16.2.1937 Ek:hon omasta
aloitteestaan tullut sähköasentaja Kaarlo Stenberg]
Vuonna 1934
L:gradissa Astrahanskij 20 suomalaisten loikkarien
parakilla asuvista oli noin satakunta miestä anonut virallista tietä
Suomeen palaamista ja saaneetkin luvat siihen. Tällöin parakeilla
pidettiin loikkareille tilaisuus, johon olivat Moskovasta saapuneet
Kalle Lepola ja Heikki Kaljunen sekä L:gradista joku GPU:n päällikkö
nimeltään Veikkolainen. Nämä miehet puhuivat loikkareille ja haukkuivat
Suomeen anojia pettureiksi ja vaikka miksi sekä uhkasivat
kaikenlaisilla kostotoimenpiteillä m.m. ampumisella, jos anojat todella
aikoivat jättää neuvostojen maan ja rakennnustyön, siellä Kaljunen
vuoden 1918 aikaiseen tyyliinsä kehuskeli ampumataidoillaan uhaten
ampua jakauksen päähän kuten on ennenkin tehnyt.
Hgissä
23.2.1937.
33
Ek pyysi
29.9.1936 sukuselvitystä Kaljusesta
34
Sortavalan
maa-seurakunta
No 3338
Kirkonkirjojen sivu 290 VI
[Kaikkiaan
yhdeksän sisarusta Heikki Kaljunen mukaanluettuna. Syntyneet vuosina
1888-1906. Kolme nuorinta lasta kuolivat vuoden sisällä syntymästä.
Heikki oli ikäjärjestyksessä neljäs lapsi. Hän muutti
kotiseurakunnastaan Sortavalaan 1913.]
[- -]
27
Kemin ed. ptk.
108/33 7.9.1933 [- -]
[- -]
Antti
Villenpoika Paulsson, synt 11.3.1904 Siperiassa Golotskin piirikunnan
Helsingin kylässä
Sunin tilalla
ollessa kuuli Otto Pihlajiston puhuvan, että Suomen kapinassa v.1918
kunnostautunut punakenraali Kaljunen olisi vangittu Moskovassa ja
erotettu puolueesta. Syytä tähän ei Pihlajisto maininnut.
26
AKP no 391/33
Terijoen ao:n ptk 100/33 s.41
Kaljunen
Heikki. Asuu Moskovassa. Naimisissa Edla Montosen kanssa.
[Kortti numero 25
puuttuu]
24
KD no
108/653-32, 10/2 1932 Sortavalan os.
Neuvosto-Venäjältä
2.1.-32 saapuneelta konepuuseppä Karl Valdemar Karlssonilta on
alaosasto kuulustelussa Sortavalassa 6.1.-28.1.1932: [- -] Kaljunen
Heikki. Punaupseeri. Toimii nykyisin Moskovassa "Dynamon" (GPU:n
urheiluosasto) suksitehtaan johtajana. Käynyt v. 1928 syksyllä
Petroskoilla Lososinan suksiverstaalla rähisemässä, kun ei hänen
keksintöjään ollut otettu käytäntöön.
Sanomalehtikatsaus
no 38 laatinut Ek, 13.9.29
[- -] [Moskovan suomalaiset työläiset olivat
kuluneen elokuun 31. Päivänä kokoontuneet kunnioittamaan ns elokuun
kommunardien so Pietarissa 9 vuotta sitten omiensa toimesta ns Kuusien
klubilla ammuttujen SKP:n johtajakommunistien muistoa. Toveri Lepola
piti laajan puheen [- -] myös
Otto Pihlajisto, joka kuvaili (oli itsekin epäilyksen alainen)]"sitä
provokaatiotoa ja myrskyn kylvöä jota provokaattori Voitto Eloranta ja
kumppanit v. 1919-1920 Neuvostoliitossa olevien suomalaisten
keskuudessa harjoittivat".[- -]"Toveri Kaljunen korosti taistelun
tiivistämisen välttämättömyyttä. Hän osoitti toveri Pihlajiston
tapaisen omien virheiden tunnustamisen todistavan todellista
vallankumouksellisuutta ja selitti puolestaan tehneensä sen virheen,
ettei ole aikaisemmin asiasta (?) [alkuperäisessä on kysymysmerkki] puhunut.
Kommunardien murhan aikana Kaljunen selitti olleensa kaukana Siperiassa
Koltshakin vankina. [- -]. Vapaus no 104, 10/9-29.
23
Ek/KD no
99/863.-28
Saap. 26/7 1928
Jäljennöstä,
Etsivän keskuspoliisin Tornion edustus heinäkuun 24 p:nä 1928 no 361.
Etsivälle
keskuspoliisille Helsingissä.
"Pääosastolle
tiedoksi ilmoittaa edustus kunnioittaen seuraavaa:
Tunnettu
nyrkkeilijä Hannes Kukkonen, Eino Kukkosen veli, nykyisin Oulussa, oli
kertonut olleensa Ronkaisen kanssa Helsingistä ja erään kolmannen
nyrkkeilijän kanssa Venäjällä viime huhtikuulla nyrkkeilykilpailussa ja
tavanneensa Moskovassa kenraali Kaljusen, joka kertoi omistavansa
suuren urheilutarvetehtaan. Myöskin oli tavannut erään Åberg-nimiseksi
esitetyn, joka toimi heillä tulkkinakin.Nämä olivat kyselleen Suomen
asioita, m.m. pidätetystä punaupseeri Lindforsista Oulusta, että joko
hän on ammuttu, sekä Aaltosista, että vieläkö ne ovat elossa y.m.
Ohranan pidätyksistä kyselleet. Käydessään Moskovan Taidegalleriassa,
kertoi Kukkonen, oli valtiollinen poliisi siellä valvonut erittäin
tarkoin galleriassa kävijöitä, sekä ottanut kävijöiltä pois
valokuvauskoneet siksi ajaksi kun siellä viipyivät. Räätälimestari
Tuovinen Oulusta oli lähettänyt Kukkosen mukana pojalleen Joukolle
kaksi uutta pukua ja Zenith-kellon. Kukkonen olikin tavannut Jouko
Tuovisen Moskovassa, jossa hän käy jotakin korkeampaa
punaupseerikurssia fyysillisen kulttuurin osastolla. Jouko Tuovinen on
ylioppilas. Kukkonen kertoi Ronkaisenkin vieneen kaksi säkillistä
pukuja Venäjälle, jossa oli kaikki myyty, sekä että
tullitarkastuksessakaan ei otettu tai ei huomattu ottaa pois mainittuja
tavaroita.
Hannes
Kukkonen ei ole mielipiteiltään kommunisti vaan paremmin sos.dem.
Osk. Karlsson
v.a."
21
Lyhennysote,
EK/KD no 161/764 1925; Saap. 22.6. 1925
Kuuluu
liitteenä AKP. No 178/25
Kuulustelussa
on Vilho Vepsäläinen kertonut:
Tammikuussa
1924 järjesti "Puna Tähti" sotakoululle kansainväliset painikilpailut,
joihin saapui osanottajia ympäri Venäjän. Myöskin oli Suomesta saapunut
2 osanottajaa, joista toinen nimeltään Mynttinen Oulusta ja toinen
mahdollisesti Kuusela. Palkintotuomareina toimivat Dufva, Heikki
Kaljunen ja Kerttula-niminen sotakoululainen. Koska palkintotuomarit
olivat puolueellisia, jaettiin palkinnot suomalaisten sotakoululaisten
ja ylempänä mainittujen Suomesta saapuneitten miesten kesken. Tässä
yhteydessä tulkoon mainituksi, että Kaljusen ryhtyesssa väittelemään
jostain syystä erään moskovalaisen painijan puolesta, kuului yleisön
joukosta huuto: "Pois punakaartilaiset lavalta", jolla huudolla
tarkoitettiin Kaljusta.
Kaljunen
Heikki. Toimii nykyisin Moskovassa valtion urheilutarvetehtaan
johtajana ja urheiluohjaana. Tuntom. n. 35 v. 170 cm, pitkä hoikka
tummaverinen.
20
Ote kort. Ilm
rek no 412/24
Kaljunen
Heikki. Ollut puheenjohtajana S.P.K:n Itäisen rintaman
päällikkö kunnan kokouksessa 2.4.1918 Terijoella esikunnan huoneustossa.
19
Lyhennysote;
"Rapport no 141
Vilken
undertekcnad Detektive Centralpolisens Huvudavdelning utlänska
kontrollör Oskar Rönnberg uppsatt i berörda saker, 16.10.1923
Enligt vad till
spanar "x" kännedom har kommit lär direktören för f.d. Rjetchkins
fabrik den finska kommunisten Kaljunen stå i fö[r]bindelse med en viss
finsk handelsagent, och har Kaljunen genom ovannämda agenten flere
gånger tillsänt penningmedel till härvarande finska kommunister. Mellan
Kaljunen och de härstädes varande finska metallindustriarbetarnes[?] fackorganisation
råder en intim kontakt och tillsänder Kaljunen dem Kominterns
instruktiones."
18
Eino Henttosen
mappe: Tilanteesta N.Venäjällä
Kaljunen
Heikki; v. 1925 Moskovassa koko Neuvostotasavallan urheiluliiton
urheiluvälinen tehtaan ylempänä tirehtöörinä ja nauttii suurta luottoa
johtavien kommunistien puolelta.
[- -] Heikki
Kaljunen oleskelee myös Moskovassa, jossa hän toimii pystyttämänsä
"Urheilutarpeiden tehdas Vtopos'in johtajana. Karjalan kommuunin t.k.
18 päivän N:ossa julkaistiin tri Lassyn hänestä ja tehtaasta laatima
kirjoitus, jonka L. lähetti Työv. Urheilulehdelle siinä julkaistavaksi
[- -].
17
Viikkoilmoitus
no 11 ; Kortille; [- -] laadittu 12.3.-19.3.1923 välisenä
aikana.[Pääosaston nuorempi etsivä]
[- -] Olen
saanut tietää, että Neuvosto-Venäjälle on tilattu 3000 000 Smk arvosta
urheiluvälineitä, 3000 paria urheilukenkiä, 2000 paria suksia. Tilaus
ja paperit on tulleet Venäjältä ja on tilauspaperit allekirjoitttanut
Kaljunen. Yllämainitut tavarat on ottanut hankkiakseen Urheilutarpeita
OY, Merimieskatu 38-40. [- -] Vilho Kangas. 19.3.1923.
15
[Ote kortista]
Kaljunen
Heikki; Nyk Moskovassa Urheiluinternationalen Venäjän jaoston toimiston
päällikön sijaisena. Sähköttänyt 14.9.-22 Suomeen Työväen
Urheiluliitolle. (Sähkösanoman mukaan)
14
[- -]
13
Kaljunen
Heikki, satulaseppä
18.3.22 kertoo
Emil Kauppinen kot. Porvoosta, että K. tunnettu suurmurhaaja
kapina-ajalta 1918 ja on kesästä 1918 toiminut Omskissa erään
voimistelujärjestön johtajana. Pakoittaa suomalaisia liittymään
voimisteluseuraansa. On ammuttanut vastahakoisia suomalaisia. Keväästä
1921 on K. yhdessä Jaakko Haukan ja erään kolmannen suomalaisen kanssa
omistanut maatalon suomalaisessa Helsingin kylässä, joka sijaitsee 120
virstan päässä Omskin kaupungista. Kaljunen on talvella 1921-22 käynyt
Moskovassa tuoden sinne voita y.m. elintarpeita. K on luvannut tulla
Suomeen vain joko "raudoissa tai kostamaan verisesti porvareille". K.
on noin 180 cm pitkä, noin 30 vuotias mies.
Kellomäen
tutkijatoimisto.
12
Lyhennysote
Pöytäkirja,
jonka allekirjoittanut Etsivän keskuspoliisin kuulustelija laati
alempana mainittavan asian johdosta toimitetussa kuulustelussa Etsivän
keskuspoliisin tutkintavankeudessa Helsingissä lokakuun 15, 17, 21 p:nä
1921.
Ptk no 350/21.
Sitten kun
viimekuluneen syyskuun 13 p:nä Kellomäen Tutkijatoimisto oli
passittanut Etsivän keskuspoliisin Terijoen alaosastolle kuulusteluja
varten viime elokuun 30 p:nä Neuvosto-Venäjältä tulleen vaihdemies Juho
Tuomaanpoika Riutan [- -] viety Helsinkiin, jossa Riutta selitti
kuuulustelussa:
Kaljusen
toimista Terijoella kysyttäessä selitti kertoja, että Kaljunen oli
ottanut ylimmän vallan käsiinsä eikä häntä tässä ollut kyennyt kukaan
estämään. Kertoja sanoi tunteneensa ainoastaan muutamia niistä
henkilöistä joita Kaljunen oli murhannut selittäen samalla että hänen
ja muittenkin oli ollut aivan mahdoton estää näitä Kaljusen tihutöitä,
sillä tämä oli niin väkivaltainen ja raaka luonteeltaan, että olisi
helposti itse voinut joutua kuoleman omaksi, jos päättäväisemmin
rohkeni mennä avustamaan Kaljusen uhreja.
Kertoja väitti
kuitenkin että ainakin pari henkilöä oli hän onnistunut pelastamaan
Kaljusen käsistä, nimittäin talonomistaja Esa Ahtiaisen ja kahvilan
omistaja Janne Krusin. Puhumalla Kaljuselle hyvää näiden henkilöiden
puolesta oli kertoja onnistunut saamaan heidät vapaiksi, ollen Kaljunen
kuitenkin ennen vapaaksi laskemista vaatinut lunnaiksi 1000 ruplaa. [-
-] Ylioppilas Esa[Vesa?]Mustosen murhasta
selitti, kertoja että sanottu henkilö oli yöllä tuotu kotoaan Terijoen
asemalle ja oli tämän onnistunut pääsemään asemalta karkuun, mutta
saatu kuitenkin uudelleen kiinni ja tuotu takaisin. Kaljunen oli
ryhtynyt häntä sitten kuulustelemaan syytäen Mustosta suojeluskunnan
päälliköksi, kuulustelun aikana oli eräs Toivari niminen mies, joka
Mustosen karkuun lähtiessä oli haavottunut käteensä särkyneeseen
ikkunan ruutuun, ampunut äkkiä Kaljusen seläntakaa Mustosta ja osunut
kaulaan, minkä jälkeen oli Kaljunen ampumalla mauserillaan Mustosta
päähän useita kertoja, lopettanut uhrin, joka oli kovasti vaikeroinut.
Sähköttäjä
Lampisen murhasta selitti kertoja lähemmin, että Kaljunen oli käskenyt
Kallioisen kutsumaan Lampisen Ollilasta Terijoelle, missä Kaljunen oli
ryhtynyt häntä heti kuulustelemaan, syyttäen Lampista siitä, että tämä
oli yrittänyt räjäyttää punaisten käyttämiä junia ja ampunut häntä
sitten päähän, joten uhri oli kuollut heti. Tämänkin murhan Kaljunen
oli jo etukäteen päättänyt, sillä kuulustelun aikana oli neiti Taavila
itkien rukoillut Kaljusta säästämään Lampisen henkeä, mutta oli
Kaljunen tylysti vastannut, että jos hän sen nyt laskee menemään on se
parin perästä kahta pahempi.
Paostaan
Terijoelta ilmoitti kertoja, että hän oli matkustanut viimeisellä
junalla, joka Terijoelta pääsi lähtemään, [- -] Kaljunen esikuntineen
oli ollut mukana edellä kulkevassa panssarijunassa ja avannut tietä
jälessä tulevalle sanitäärijunalle, minkä veturin päällä kertoja oli.
[- -] Mennessä oli Kuokkalan asemalla ollut Kaljusen joukoilla ankara
taistelu ja kertojan saapuessa junallaan sinne oli asemarakennus
palanut ja radalla ollut paljon ruumiita.
Ktp 973
Pääosas. Ptk. no 351/21
[Kpt, 1.10
1921-Riutta]
Terijoen
asemalla oli sitäpaitsi ollut punakaartilaisten itäisen rintaman
esikunta, jonka ylipäällikkönä oli ollut kuuluisa kenraali Kaljunen,
apulaisenaan eräs Antonof Lzkka, Jakovleff ynnä muita, joita kertoja ei
sano nimeltä muistavansa, mitkä kaikki kuuluivat esikuntaan. Esikunta
oli perustettu asemalle ja Kaljunen asettunut vakituisesti miehineen
sinne aivan kapinan alusta eli vähän sen jälkeen kun kertoja oli
nimitetty liikennekomisarioksi, vaikka Kaljunen oli jo sitä ennenkin
majaillut asemalla hänen kulettaessaan Venäjälle aseita.
Kaljunen [- -]
usein vaatinut kertojalta [- -]ylimääräisiä junia, vetureita, ym.
venäläisen sotaväen, punakaartilaisten, aseiden tai hänen itsensä
kuljettamiseksi. [- -] "sillä Kaljunen ei koskaan ajanut itse
matkustajajunassa enemmän Pietariin kuin muuallekaan Suomeen, vaan aina
ylimääräisessä junassa". [- -] ei ylempiä ohjeita Kaljusen junia
varten, antoi niitä kun Kaljunen vaati [- -].
"Terijoen
asemalla lipunmyyjänä kapinan aikana oli palvelut muiden muassa eräs
Nyberg, joka samalla antoi opetusta asemalle oleville harjoittelijoille
sähköttämisessä' ynnä muussa, joka sitten kapinan lopulla oli saanut
liikenne ylivalvojalta ja Kaljuselta kahden viikon loman, minkä kertoja
myöskin puolestaan myönsi ja antoi hänelle loma- ja matkatodistuksen.
Vähää ennen kapinan kukistumista oli Kaljunen vaatinut
junanlähettäjältä veturin ja lähetti miehensä vangitsemaan silloin
vielä lomalla olleen ja Vammeljoen asemalla asuvan Nybergin, mitkä
kohta samana päivänä olivat tuoneet Nybergin veturin päällä Terijoen
asemalle ja panivat koppiin. Tämän jälkeen olivat Nybergiä
vangitsemassa käyneet punakaartilaiset menneet ilmoittamaan Kaljuselle
hänen esikuntaansa, joka oli asemarakennuksen yläkerrassa
asemapäällikön asunnossa, mistä Kaljunen kohta tulikin apulaisensa
Antonoffin kanssa sekä erään toisen punakaartilaisen kanssa alas,
jolloin nämä olivat ottaneet Nybergin kopista ja lähteneet kulettamaan
pikatavaramakasiinille päin. Mitä Kaljunen oli Nybergille puhunut ei
kertoja sano kuulleensa muuta kuin ainoastaan sen kun tämä oli huutanut
Nybergille punakaartilaisten lähtiessä häntä kulettamaan asemalta, että
"kaksi kertaa olet vetänyt minua nenästä, mutta et vedä enää kolmatta
kertaa", sekä mennyt itse sen jälkeen ylös esikuntaansa.
Nybergin oli
Antonoff erään toisen punakaartilaisen kanssa pikatavaramakasiinin
seinän vieressä ampumalla murhanneet [- -]
ruumis vietiin makasiiniin jossa myös rintamalla kaatuneitten punaisten
ruumiita.[- -] murhan syyksi, kertoo kuulleensa Nybergin olleen
loma-aikanaan rikkomassa rataa Säiniön luona sekä välittäneensä tietoja
valkoisille.
Kaljusen sanoo
kertoja kapinan aikana murhanneen hyvin paljon ihmisiä Terijoen asemlla
ja oli kertoja joskus itsekin nähnyt Kaljusen itsensä mieskohtaisesti
ampuneen kopin ovelta kopissa vangittuja olevia henkilöitä, joista
muistaa varmasti ainakin asemakirjuri Lampisen, Terijoen asemalta,
jonka Kaljunen oli omakätisesti ampunut aseman sisällä seinää vasten.
[- -]
[- -]
[- -]
Kiuru Antti
Anninpoika, asemamies, kertoo
Kun todistaja
kapinan aikana ensimmäisinä päivinä oli tullut
asemalle, oli hän nähnyt kun Kaljunen toi II luokan ravintolan puolelta
Raivolan aseman sähköttäjä Laitisen, asetti heidät pakaasihuoneen
seinää vasten ja ampui molemmat, joiden ruumiit todistaja sitten
Kaljusen käskystä Hännisen, Pavloffin sekä vielä erään miehen kanssa
kantoivat pikatavaramakasiiniin.
11
[Ote kortista]
Kaljunen Toimii
Omskissa suomal. urheilutreenarina.
EK.n edustaja
Moskovassa rap. no 10 25.9.21.
10
Lyhennysote,
E.K:n Joensuun alaos. 1 p:nä syyskuuta 1921, no 701, KD 248/1058-21; KD
210/1257-21 Sortavalan alaos.
Entinen
punakenraali Kaljunen on Omskin Tsekan komissaarina
Kertonut että
on Siperian urheilujoukkojen ylipäällikönä. Samalla hän kerskaillen
puhuu Suomessa tekemistään murhista.
9
Ote Kort
Kaljunen,
Kuuluu Neuv. Venäjällä Keskuskomiteaan (E.K:n ptk 162/221)
8
Lyhennysote,
E.K.n Sortavalan alaos. E.K:n Sortavalan alaos. 22.4.-21 no 525; Ek/KD
no 164/1252 1921. 25/4 1921. Salainen; EK:n pääosasto, Helsinki.
Järvinen Adolf
Robert Edvardinpoika, kertoo alaosastollamme 22.4. 1921 pidetyssä
kuulustelussa Pietarissa viime helmikulla n.s. vastaanottolaitoksella
olleensa puheissa erään suomalaisen miehen kanssa, jonka nimeä hän ei
muista. Tämä kertoi Järviselle tavanneensa Pietarissa Siperiasta sinne
saapuneen Heikki Kaljusen, joka kertoi aikovansa matkustaa Ruotsiin.
Järvinen ei kuitenkaan sano tietävänsä, onko mainitsemansa miehen
puheissa perää.
7
Ote Kortista
Kaljunen H.
Ilm Ruotsista
3.6.-19 ent. kansankomissario, poliittinen pakolainen Ruotsissa,
oleskelee Tukholmassa K.D. 756/1744-20.
6
PTK no 380/1920
(liite)
Ptk tehty
Sortavalan alaosastossa 18.10 1920
Rautiainen
Jalmari Juhonp. lämmittäjä kertoo
"Tymenissä
[kirjoitettu näin] ollessaan kertoja kuuli ensi kerran puhuttavan
Heikki Kaljusen esiintyneen Suomessa punaisten johtohenkilöinä keväällä
1918 ja oleskelleen sittemmin v. 1918 Omskissa. Myöskin kerrotaan
hänellä olleen runsaasti rahoja, elellen seurueineen ylellisesti m.m.
juopotellen. Rautiaisen tavattua myöhemmin Kamoslavin kaupungissa erään
Suomesta, Koivistolta kotoisin olevan miehen, jonka nimeä hän ei
muista, kertoi tämä, että Heikki Kaljunen syystalvella 1918 oli ollut
tukkitöissä Osmkin kaupungin läheisyydessä, koska rahat olivat
loppuneet. Tyminskissä [kirjoitettu näin] myöhemmin
ollessaan kuuli kertoja eräästä Koltshakin sanomalehdestä luettavan,
että Heikki Kaljunen oli joutunut vangiksi Koltshakille Omskissa."
5
Ptk no 379/1920
(liite)
PTK tehty [- -]
18.10. 1920 Sortavalan alaosastossa.
Noppe Johannes
Fredrikinpoika sekatyömies kertoo edellisen lisäksi:
Ollessaan
Novo-Nikolaiskin kaupungissa sanoo hän kuulleensa, että toukokuussa
1918 joutuu suomalainen kapinajohtaja Heikki Kaljunen amiraali
Koltshakin vangiksi Omskissa. Tämän jälkeen on Kaljunen ollut
vangittuna Omskista noin 300 virstan päässä sijaitsevassa Tjukalinskin
kaupungissa syksyyn 1919, jolloin punaiset valloittivat kaupungin,
päästen Kaljunen tällöin vapaaksi ja matkusti Omskiin. Noppe sanoo
Omskissa kesällä 1920 nähneensä Kaljusen kävelemässä yksinään kadulla.
Ihonväriltään oli hän muuttunut ruskeaksi ja näytti hyvin laihalta.
Päällään hänellä oli hyvä savroonahkainen, sotilasmalliin laitettu puku
ja päässä tavallinen lippalakki. Vyössä riippui ampuma-ase, kertojan
arvelun mukaan Colt-pistooli ja pitkä puukko. Kaljunen kokosi silloin
vapaaehtoista n.s. iskujoukkoa ja oli hänen onnistunut saada siihen
liittymään noin 100 miestä kertojan Omskissa ollessa. Myöhemmin nämä
hankkeet kuitenkin menivät myttyyn ja tämän johdosta toimiikin Kaljunen
nykyisin voimistelun opettajana Omskissa, kuuluen hänen joukkoonsa
urheilijoita, uimareita ja pyöräilijöitä. Olipa hän elokuussa 1920
ollut joukkoineen harjoittelemassa Moskovassakin, käyden Kaljunen itse
tällä matkalla Pietarissa saakka. Vakuudeksi Kaarlo Makkonen,
(ylietsivä)"
6a
[- -]
5
[Ote kortista]
Kaljunen Heikki
Raivolasta.
Ottanut haltuunsa punakaartin takavarikoimia väkiviinoja ja kuljettanut
niitä Terijoelle.
E.K:n kuul.ptk.
22.10 1919
4
[- -]
3
[Ote kortista]
Mahd. Heikki
Kaljunen?
Kaljunen H.
Pankkivaltuutettu
Lappeenrannan kaupungin valtuutettu ym
Lappeenrannassa
myös Työv. Osuuskaupaun hoitajana (Pol. Ilm.)
Ilm. Viipurin
läänin maaherralle 25.10. 1918
1
Ote
Tied os. ark.
444
Pöytäkirja
tehty huhtikuun 10 P.nä 1918 Viipuissa Rautatieläisten huoneustossa
pidetyssä kokouksessa, jossa oli läsnä Itäisen rintaman ylipäällikkö H.
Kaljunen [- -] kokouksessa Kullervo Manner valittiin
sotilasdiktaattoriksi.