Etsivän Keskuspoliisin kansio Heikki Kaljusesta

EK-VALPO HM 1074 KALJUNEN[Kannessa "Arkistoon 3.9.1952"]
Heikki Herman Antinpoika, pituus 170 cm, hoikka, tummaverinen.
Vanhemmat: Kaljunen Antti ja Maria os. Seppänen
Synt. aika 2.7.1893 Sortavalan pitäjän Lopolan kylästä
Puoliso: Edla Montonen
Ammatti: Satulaseppä, punaupseeri, vakoilija
Kansallisuus: suomalainen
Kirjoilla: Sortavalan kaupungin srk
Asunto: Vuonna 1918 Terijoki, kotoisin Sortavalan pitäjän Lopolan kylästä
Puoluekanta: kommunisti, S.K.P:n jäsen
Merkintöjä toiminnasta: Vuoden 1918 kapinan aikuinen suurmurhaaja. PK:n Itäisen rintaman ylipäällikkö. Pakeni N.Venäjälle, jossa ollut v. 1921 Omskin Tshekan komissaarina y.m. Toimi v. 1924-1926 Moskovassa valtion urheilutehtaan johtajana ja urheiluohjaajana. Vang. 1937-1938 vaihteessa.

Asiakirja 41[Numero on merkitty pahvikorttiin lyijykynällä yläreunaan]
Kaljunen Heikki
Alkuaan Suomen kansalainen. Oleskeli 1935 Moskovassa suksitehtaassa (työssä?) Suomen kansalainen Uuno Adolf Harjanne maininnut K:n suosittajakseen, kun haki matkalupaa Neuvosto-Venäjälle urheilukilpailuihin. Ilm. no. 4212/3.12.41

40
Kaljunen Heikki Herman Antinpoika, synt 2.7.1893, satulaseppä, punaupseeri.
Kaljunen on vuoden 1918 kapinan aikuinen suurmurhaaja. PK:n itäisen rintaman ylipäällikkö, jona pakeni Venäjälle, jossa ollut v. 1921 Omskin Tshekassa komissaarina ym. Toimi 1924-1926 Moskovassa urheilutarviketehtaan johtajana ja urheiluohjaajana.
Ilm. 1932: Kaljunen toimi kuulustelijana rajavartioston kasarmissa, hänellä oli neljä suorakaidetta kauluksessa.
Ilm. 1934: Kaljunen kävi pitämässä haukkumapuheita loikkarien yhteisasunnolla syystä, että kun oli liian paljon anojia.
Ilm. 1938: Kaljunen Heikki, tunnettu kapinakenraali saanut 15 vuoden tuomion. 31.1.1940

39
Ilm 1741 7/8 1939
Ilmoitus koskee Onni Armas Hyvöstä, Juho Rautiaista ym. IIa:lle
- että Onni Armas Hyvärinen, n. 40v. Ruskealassa kunnankirjurina, sosialidemokraatti, v. 1918 aikana ollut punaisten puolella, sitten Neuvosto-Venäjällä. Hyvärinen on kertoman mukaan ollut paikalla kun Kaljunen oli ampunut Terijoen asemapäällikön.

38
Vp/KD 279/1016-38, 5/5 1938
Terijoen osaston til. Kats. No 4 huhtikuu 1938
Kerrotaan Neuvosto-Venäjälle tulleiden kertomia: Gylling tuomittu kansalliskiihkosta 10-12 v.; kertoo syksyllä 1937 tytär Leena, joka naimisissa Petroskoissa, jonkun juutalaisen insinöörin kanssa.
- Rovio tuomittu; Simo Susi; Uuno Peltola; Kalle Lepola; Tyyne Tokoi; Kullervo Manner 8 v.; Heikki Kaljunen 15 vuotta.

37
KD no 269/1015-38, 29/4-38.
Akp no 153/38
[- -]
osastolla Terijoella pidätettynä ollut Helena Antintytär Huovinen (s. 30.1.1884) kotoisin Pälkjärven pitäjän Mukarinvaaran kylästä:
Mäkelin Yrjö, saanut tuomion
Kaljunen Heikki, 15 v.
Rautio Heino, 8 v.

36
VP/KD no 82/991, 38-29.1.38
Akp no 11/-38
17.1. 1938 Neuvosto-Venäjältä saapui virallista tietä Valkeasaaren Rajajoen kautta Suomeen puusepä Hjalmar Rautjärvi t. Järvi, kotoisin Kymin pitäjästä [- -] tuotiin kuulusteltavaksi Terijoelle.
Hjalmar Mikonpoika Rautjärvi 22.3. 1896 Valkealan pitäjän Saarennon kylässä, kirjoilla Kymin pitäjän Karhulan kylässä.
Keväällä 1913 [siirtolaisena USA, meni Ohio, Michigan, Minnesota, Pohjois-Dakota, Oregon, Montanan valtioissa. New Yorkiin 1924, ensin autoalalle, sitten puutöissä, v. 1929 lähtien Bronxissa Grand Avenuen varrella. 1931 puutöitä huonosti, värvätty Neuvosto-Venäjälle Holmberg-niminen mies, matkatoimistossa 125 kadulla, hankki matkustusasiakirjat.
Elokuussa 1931 lähti SS Olympialla New Yorkista Lontooseen, siellä Inturistin agentti vei matkaajat (20) Neuvostoliiton konsulaattiin, josta ilmaiset viisumit Lontoosta Koperatsija-laivalla Leningradiin, jonne 26.8.1931.
Parin päivän jälkeen Leningradista Moskovaan siellä "sojuzstroi" kautta työpaikka Moskovasta 35 km:n päässä oleva Shodnjan aseman lähellä sijaitsevalla Sport-inventar - nimisellä tehtaalla, jossa valmistettiin huonekaluja. Tehdasta kävi kerran kuukaudessa tarkastamassa Heikki Kaljunen.
Joulukuun puolessa välissä 1933 sai loman ja kun äiti oli kirjoitellut ja pyytänyt tulemaan katsomaan, päätti kuulusteltava lähteä käymään Suomessa. Saatuaan Kazanista lähtö ja paluuviisumin lähti erään Pietilän kanssa matkalle. Moskovassa käytiin tapaamassa Heikki Kaljusta - - pyytämässä Kaljusta tulkiksi. Kaljusen osoite oli saatu eräältä Jussi Kiiveriltä (kuollut 1935) Kaljunen oli kuitenkin jalkavaivainen, joten ei päässyt liikkeelle [- -]. 18.1.1934 matkusti Rajajoen kautta takaisin, kunnes nyt tammikuussa 1938 oli palaamassa]

35
Ilmoitus numero 549/23.II 1937
[Kertonut 16.2.1937 Ek:hon omasta aloitteestaan tullut sähköasentaja Kaarlo Stenberg]
Vuonna 1934 L:gradissa Astrahanskij 20 suomalaisten loikkarien parakilla asuvista oli noin satakunta miestä anonut virallista tietä Suomeen palaamista ja saaneetkin luvat siihen. Tällöin parakeilla pidettiin loikkareille tilaisuus, johon olivat Moskovasta saapuneet Kalle Lepola ja Heikki Kaljunen sekä L:gradista joku GPU:n päällikkö nimeltään Veikkolainen. Nämä miehet puhuivat loikkareille ja haukkuivat Suomeen anojia pettureiksi ja vaikka miksi sekä uhkasivat kaikenlaisilla kostotoimenpiteillä m.m. ampumisella, jos anojat todella aikoivat jättää neuvostojen maan ja rakennnustyön, siellä Kaljunen vuoden 1918 aikaiseen tyyliinsä kehuskeli ampumataidoillaan uhaten ampua jakauksen päähän kuten on ennenkin tehnyt.
Hgissä 23.2.1937.

33
Ek pyysi 29.9.1936 sukuselvitystä Kaljusesta

34
Sortavalan maa-seurakunta
No 3338 Kirkonkirjojen sivu 290 VI
[Kaikkiaan yhdeksän sisarusta Heikki Kaljunen mukaanluettuna. Syntyneet vuosina 1888-1906. Kolme nuorinta lasta kuolivat vuoden sisällä syntymästä. Heikki oli ikäjärjestyksessä neljäs lapsi. Hän muutti kotiseurakunnastaan Sortavalaan 1913.]
[- -]

27
Kemin ed. ptk. 108/33 7.9.1933 [- -]
[- -]
Antti Villenpoika Paulsson, synt 11.3.1904 Siperiassa Golotskin piirikunnan Helsingin kylässä
Sunin tilalla ollessa kuuli Otto Pihlajiston puhuvan, että Suomen kapinassa v.1918 kunnostautunut punakenraali Kaljunen olisi vangittu Moskovassa ja erotettu puolueesta. Syytä tähän ei Pihlajisto maininnut.

26
AKP no 391/33 Terijoen ao:n ptk 100/33 s.41
Kaljunen Heikki. Asuu Moskovassa. Naimisissa Edla Montosen kanssa.

[Kortti numero 25 puuttuu]

24
KD no 108/653-32, 10/2 1932 Sortavalan os.
Neuvosto-Venäjältä 2.1.-32 saapuneelta konepuuseppä Karl Valdemar Karlssonilta on alaosasto kuulustelussa Sortavalassa 6.1.-28.1.1932: [- -] Kaljunen Heikki. Punaupseeri. Toimii nykyisin Moskovassa "Dynamon" (GPU:n urheiluosasto) suksitehtaan johtajana. Käynyt v. 1928 syksyllä Petroskoilla Lososinan suksiverstaalla rähisemässä, kun ei hänen keksintöjään ollut otettu käytäntöön.
Sanomalehtikatsaus no 38 laatinut Ek, 13.9.29
[- -] [Moskovan suomalaiset työläiset olivat kuluneen elokuun 31. Päivänä kokoontuneet kunnioittamaan ns elokuun kommunardien so Pietarissa 9 vuotta sitten omiensa toimesta ns Kuusien klubilla ammuttujen SKP:n johtajakommunistien muistoa. Toveri Lepola piti laajan puheen [- -] myös Otto Pihlajisto, joka kuvaili (oli itsekin epäilyksen alainen)]"sitä provokaatiotoa ja myrskyn kylvöä jota provokaattori Voitto Eloranta ja kumppanit v. 1919-1920 Neuvostoliitossa olevien suomalaisten keskuudessa harjoittivat".[- -]"Toveri Kaljunen korosti taistelun tiivistämisen välttämättömyyttä. Hän osoitti toveri Pihlajiston tapaisen omien virheiden tunnustamisen todistavan todellista vallankumouksellisuutta ja selitti puolestaan tehneensä sen virheen, ettei ole aikaisemmin asiasta (?) [alkuperäisessä on kysymysmerkki] puhunut. Kommunardien murhan aikana Kaljunen selitti olleensa kaukana Siperiassa Koltshakin vankina. [- -]. Vapaus no 104, 10/9-29.

23
Ek/KD no 99/863.-28
Saap. 26/7 1928
Jäljennöstä, Etsivän keskuspoliisin Tornion edustus heinäkuun 24 p:nä 1928 no 361.
Etsivälle keskuspoliisille Helsingissä.

"Pääosastolle tiedoksi ilmoittaa edustus kunnioittaen seuraavaa:
Tunnettu nyrkkeilijä Hannes Kukkonen, Eino Kukkosen veli, nykyisin Oulussa, oli kertonut olleensa Ronkaisen kanssa Helsingistä ja erään kolmannen nyrkkeilijän kanssa Venäjällä viime huhtikuulla nyrkkeilykilpailussa ja tavanneensa Moskovassa kenraali Kaljusen, joka kertoi omistavansa suuren urheilutarvetehtaan. Myöskin oli tavannut erään Åberg-nimiseksi esitetyn, joka toimi heillä tulkkinakin.Nämä olivat kyselleen Suomen asioita, m.m. pidätetystä punaupseeri Lindforsista Oulusta, että joko hän on ammuttu, sekä Aaltosista, että vieläkö ne ovat elossa y.m. Ohranan pidätyksistä kyselleet. Käydessään Moskovan Taidegalleriassa, kertoi Kukkonen, oli valtiollinen poliisi siellä valvonut erittäin tarkoin galleriassa kävijöitä, sekä ottanut kävijöiltä pois valokuvauskoneet siksi ajaksi kun siellä viipyivät. Räätälimestari Tuovinen Oulusta oli lähettänyt Kukkosen mukana pojalleen Joukolle kaksi uutta pukua ja Zenith-kellon. Kukkonen olikin tavannut Jouko Tuovisen Moskovassa, jossa hän käy jotakin korkeampaa punaupseerikurssia fyysillisen kulttuurin osastolla. Jouko Tuovinen on ylioppilas. Kukkonen kertoi Ronkaisenkin vieneen kaksi säkillistä pukuja Venäjälle, jossa oli kaikki myyty, sekä että tullitarkastuksessakaan ei otettu tai ei huomattu ottaa pois mainittuja tavaroita.
Hannes Kukkonen ei ole mielipiteiltään kommunisti vaan paremmin sos.dem.
Osk. Karlsson v.a."

21
Lyhennysote, EK/KD no 161/764 1925; Saap. 22.6. 1925
Kuuluu liitteenä AKP. No 178/25
Kuulustelussa on Vilho Vepsäläinen kertonut:
Tammikuussa 1924 järjesti "Puna Tähti" sotakoululle kansainväliset painikilpailut, joihin saapui osanottajia ympäri Venäjän. Myöskin oli Suomesta saapunut 2 osanottajaa, joista toinen nimeltään Mynttinen Oulusta ja toinen mahdollisesti Kuusela. Palkintotuomareina toimivat Dufva, Heikki Kaljunen ja Kerttula-niminen sotakoululainen. Koska palkintotuomarit olivat puolueellisia, jaettiin palkinnot suomalaisten sotakoululaisten ja ylempänä mainittujen Suomesta saapuneitten miesten kesken. Tässä yhteydessä tulkoon mainituksi, että Kaljusen ryhtyesssa väittelemään jostain syystä erään moskovalaisen painijan puolesta, kuului yleisön joukosta huuto: "Pois punakaartilaiset lavalta", jolla huudolla tarkoitettiin Kaljusta.
Kaljunen Heikki. Toimii nykyisin Moskovassa valtion urheilutarvetehtaan johtajana ja urheiluohjaana. Tuntom. n. 35 v. 170 cm, pitkä hoikka tummaverinen.

20
Ote kort. Ilm rek no 412/24
Kaljunen Heikki. Ollut puheenjohtajana S.P.K:n Itäisen rintaman päällikkö kunnan kokouksessa 2.4.1918 Terijoella esikunnan huoneustossa.

19
Lyhennysote; "Rapport no 141
Vilken undertekcnad Detektive Centralpolisens Huvudavdelning utlänska kontrollör Oskar Rönnberg uppsatt i berörda saker, 16.10.1923
Enligt vad till spanar "x" kännedom har kommit lär direktören för f.d. Rjetchkins fabrik den finska kommunisten Kaljunen stå i fö[r]bindelse med en viss finsk handelsagent, och har Kaljunen genom ovannämda agenten flere gånger tillsänt penningmedel till härvarande finska kommunister. Mellan Kaljunen och de härstädes varande finska metallindustriarbetarnes[?] fackorganisation råder en intim kontakt och tillsänder Kaljunen dem Kominterns instruktiones."

18
Eino Henttosen mappe: Tilanteesta N.Venäjällä
Kaljunen Heikki; v. 1925 Moskovassa koko Neuvostotasavallan urheiluliiton urheiluvälinen tehtaan ylempänä tirehtöörinä ja nauttii suurta luottoa johtavien kommunistien puolelta.
[- -] Heikki Kaljunen oleskelee myös Moskovassa, jossa hän toimii pystyttämänsä "Urheilutarpeiden tehdas Vtopos'in johtajana. Karjalan kommuunin t.k. 18 päivän N:ossa julkaistiin tri Lassyn hänestä ja tehtaasta laatima kirjoitus, jonka L. lähetti Työv. Urheilulehdelle siinä julkaistavaksi [- -].

17
Viikkoilmoitus no 11 ; Kortille; [- -] laadittu 12.3.-19.3.1923 välisenä aikana.[Pääosaston nuorempi etsivä]
[- -] Olen saanut tietää, että Neuvosto-Venäjälle on tilattu 3000 000 Smk arvosta urheiluvälineitä, 3000 paria urheilukenkiä, 2000 paria suksia. Tilaus ja paperit on tulleet Venäjältä ja on tilauspaperit allekirjoitttanut Kaljunen. Yllämainitut tavarat on ottanut hankkiakseen Urheilutarpeita OY, Merimieskatu 38-40. [- -] Vilho Kangas. 19.3.1923.

15
[Ote kortista]
Kaljunen Heikki; Nyk Moskovassa Urheiluinternationalen Venäjän jaoston toimiston päällikön sijaisena. Sähköttänyt 14.9.-22 Suomeen Työväen Urheiluliitolle. (Sähkösanoman mukaan)

14
[- -]

13
Kaljunen Heikki, satulaseppä
18.3.22 kertoo Emil Kauppinen kot. Porvoosta, että K. tunnettu suurmurhaaja kapina-ajalta 1918 ja on kesästä 1918 toiminut Omskissa erään voimistelujärjestön johtajana. Pakoittaa suomalaisia liittymään voimisteluseuraansa. On ammuttanut vastahakoisia suomalaisia. Keväästä 1921 on K. yhdessä Jaakko Haukan ja erään kolmannen suomalaisen kanssa omistanut maatalon suomalaisessa Helsingin kylässä, joka sijaitsee 120 virstan päässä Omskin kaupungista. Kaljunen on talvella 1921-22 käynyt Moskovassa tuoden sinne voita y.m. elintarpeita. K on luvannut tulla Suomeen vain joko "raudoissa tai kostamaan verisesti porvareille". K. on noin 180 cm pitkä, noin 30 vuotias mies.
Kellomäen tutkijatoimisto.
12
Lyhennysote
Pöytäkirja, jonka allekirjoittanut Etsivän keskuspoliisin kuulustelija laati alempana mainittavan asian johdosta toimitetussa kuulustelussa Etsivän keskuspoliisin tutkintavankeudessa Helsingissä lokakuun 15, 17, 21 p:nä 1921.
Ptk no 350/21.
Sitten kun viimekuluneen syyskuun 13 p:nä Kellomäen Tutkijatoimisto oli passittanut Etsivän keskuspoliisin Terijoen alaosastolle kuulusteluja varten viime elokuun 30 p:nä Neuvosto-Venäjältä tulleen vaihdemies Juho Tuomaanpoika Riutan [- -] viety Helsinkiin, jossa Riutta selitti kuuulustelussa:
Kaljusen toimista Terijoella kysyttäessä selitti kertoja, että Kaljunen oli ottanut ylimmän vallan käsiinsä eikä häntä tässä ollut kyennyt kukaan estämään. Kertoja sanoi tunteneensa ainoastaan muutamia niistä henkilöistä joita Kaljunen oli murhannut selittäen samalla että hänen ja muittenkin oli ollut aivan mahdoton estää näitä Kaljusen tihutöitä, sillä tämä oli niin väkivaltainen ja raaka luonteeltaan, että olisi helposti itse voinut joutua kuoleman omaksi, jos päättäväisemmin rohkeni mennä avustamaan Kaljusen uhreja.
Kertoja väitti kuitenkin että ainakin pari henkilöä oli hän onnistunut pelastamaan Kaljusen käsistä, nimittäin talonomistaja Esa Ahtiaisen ja kahvilan omistaja Janne Krusin. Puhumalla Kaljuselle hyvää näiden henkilöiden puolesta oli kertoja onnistunut saamaan heidät vapaiksi, ollen Kaljunen kuitenkin ennen vapaaksi laskemista vaatinut lunnaiksi 1000 ruplaa. [- -] Ylioppilas Esa[Vesa?]Mustosen murhasta selitti, kertoja että sanottu henkilö oli yöllä tuotu kotoaan Terijoen asemalle ja oli tämän onnistunut pääsemään asemalta karkuun, mutta saatu kuitenkin uudelleen kiinni ja tuotu takaisin. Kaljunen oli ryhtynyt häntä sitten kuulustelemaan syytäen Mustosta suojeluskunnan päälliköksi, kuulustelun aikana oli eräs Toivari niminen mies, joka Mustosen karkuun lähtiessä oli haavottunut käteensä särkyneeseen ikkunan ruutuun, ampunut äkkiä Kaljusen seläntakaa Mustosta ja osunut kaulaan, minkä jälkeen oli Kaljunen ampumalla mauserillaan Mustosta päähän useita kertoja, lopettanut uhrin, joka oli kovasti vaikeroinut.
Sähköttäjä Lampisen murhasta selitti kertoja lähemmin, että Kaljunen oli käskenyt Kallioisen kutsumaan Lampisen Ollilasta Terijoelle, missä Kaljunen oli ryhtynyt häntä heti kuulustelemaan, syyttäen Lampista siitä, että tämä oli yrittänyt räjäyttää punaisten käyttämiä junia ja ampunut häntä sitten päähän, joten uhri oli kuollut heti. Tämänkin murhan Kaljunen oli jo etukäteen päättänyt, sillä kuulustelun aikana oli neiti Taavila itkien rukoillut Kaljusta säästämään Lampisen henkeä, mutta oli Kaljunen tylysti vastannut, että jos hän sen nyt laskee menemään on se parin perästä kahta pahempi.
Paostaan Terijoelta ilmoitti kertoja, että hän oli matkustanut viimeisellä junalla, joka Terijoelta pääsi lähtemään, [- -] Kaljunen esikuntineen oli ollut mukana edellä kulkevassa panssarijunassa ja avannut tietä jälessä tulevalle sanitäärijunalle, minkä veturin päällä kertoja oli. [- -] Mennessä oli Kuokkalan asemalla ollut Kaljusen joukoilla ankara taistelu ja kertojan saapuessa junallaan sinne oli asemarakennus palanut ja radalla ollut paljon ruumiita.
Ktp 973 Pääosas. Ptk. no 351/21
[Kpt, 1.10 1921-Riutta]
Terijoen asemalla oli sitäpaitsi ollut punakaartilaisten itäisen rintaman esikunta, jonka ylipäällikkönä oli ollut kuuluisa kenraali Kaljunen, apulaisenaan eräs Antonof Lzkka, Jakovleff ynnä muita, joita kertoja ei sano nimeltä muistavansa, mitkä kaikki kuuluivat esikuntaan. Esikunta oli perustettu asemalle ja Kaljunen asettunut vakituisesti miehineen sinne aivan kapinan alusta eli vähän sen jälkeen kun kertoja oli nimitetty liikennekomisarioksi, vaikka Kaljunen oli jo sitä ennenkin majaillut asemalla hänen kulettaessaan Venäjälle aseita.
Kaljunen [- -] usein vaatinut kertojalta [- -]ylimääräisiä junia, vetureita, ym. venäläisen sotaväen, punakaartilaisten, aseiden tai hänen itsensä kuljettamiseksi. [- -] "sillä Kaljunen ei koskaan ajanut itse matkustajajunassa enemmän Pietariin kuin muuallekaan Suomeen, vaan aina ylimääräisessä junassa". [- -] ei ylempiä ohjeita Kaljusen junia varten, antoi niitä kun Kaljunen vaati [- -].
"Terijoen asemalla lipunmyyjänä kapinan aikana oli palvelut muiden muassa eräs Nyberg, joka samalla antoi opetusta asemalle oleville harjoittelijoille sähköttämisessä' ynnä muussa, joka sitten kapinan lopulla oli saanut liikenne ylivalvojalta ja Kaljuselta kahden viikon loman, minkä kertoja myöskin puolestaan myönsi ja antoi hänelle loma- ja matkatodistuksen. Vähää ennen kapinan kukistumista oli Kaljunen vaatinut junanlähettäjältä veturin ja lähetti miehensä vangitsemaan silloin vielä lomalla olleen ja Vammeljoen asemalla asuvan Nybergin, mitkä kohta samana päivänä olivat tuoneet Nybergin veturin päällä Terijoen asemalle ja panivat koppiin. Tämän jälkeen olivat Nybergiä vangitsemassa käyneet punakaartilaiset menneet ilmoittamaan Kaljuselle hänen esikuntaansa, joka oli asemarakennuksen yläkerrassa asemapäällikön asunnossa, mistä Kaljunen kohta tulikin apulaisensa Antonoffin kanssa sekä erään toisen punakaartilaisen kanssa alas, jolloin nämä olivat ottaneet Nybergin kopista ja lähteneet kulettamaan pikatavaramakasiinille päin. Mitä Kaljunen oli Nybergille puhunut ei kertoja sano kuulleensa muuta kuin ainoastaan sen kun tämä oli huutanut Nybergille punakaartilaisten lähtiessä häntä kulettamaan asemalta, että "kaksi kertaa olet vetänyt minua nenästä, mutta et vedä enää kolmatta kertaa", sekä mennyt itse sen jälkeen ylös esikuntaansa.
Nybergin oli Antonoff erään toisen punakaartilaisen kanssa pikatavaramakasiinin seinän vieressä ampumalla murhanneet [- -] ruumis vietiin makasiiniin jossa myös rintamalla kaatuneitten punaisten ruumiita.[- -] murhan syyksi, kertoo kuulleensa Nybergin olleen loma-aikanaan rikkomassa rataa Säiniön luona sekä välittäneensä tietoja valkoisille.
Kaljusen sanoo kertoja kapinan aikana murhanneen hyvin paljon ihmisiä Terijoen asemlla ja oli kertoja joskus itsekin nähnyt Kaljusen itsensä mieskohtaisesti ampuneen kopin ovelta kopissa vangittuja olevia henkilöitä, joista muistaa varmasti ainakin asemakirjuri Lampisen, Terijoen asemalta, jonka Kaljunen oli omakätisesti ampunut aseman sisällä seinää vasten. [- -]
[- -]
[- -]
Kiuru Antti Anninpoika, asemamies, kertoo
Kun todistaja kapinan aikana ensimmäisinä päivinä oli tullut asemalle, oli hän nähnyt kun Kaljunen toi II luokan ravintolan puolelta Raivolan aseman sähköttäjä Laitisen, asetti heidät pakaasihuoneen seinää vasten ja ampui molemmat, joiden ruumiit todistaja sitten Kaljusen käskystä Hännisen, Pavloffin sekä vielä erään miehen kanssa kantoivat pikatavaramakasiiniin.

11
[Ote kortista]
Kaljunen Toimii Omskissa suomal. urheilutreenarina.
EK.n edustaja Moskovassa rap. no 10 25.9.21.

10
Lyhennysote, E.K:n Joensuun alaos. 1 p:nä syyskuuta 1921, no 701, KD 248/1058-21; KD 210/1257-21 Sortavalan alaos.
Entinen punakenraali Kaljunen on Omskin Tsekan komissaarina
Kertonut että on Siperian urheilujoukkojen ylipäällikönä. Samalla hän kerskaillen puhuu Suomessa tekemistään murhista.

9
Ote Kort
Kaljunen, Kuuluu Neuv. Venäjällä Keskuskomiteaan (E.K:n ptk 162/221)

8
Lyhennysote, E.K.n Sortavalan alaos. E.K:n Sortavalan alaos. 22.4.-21 no 525; Ek/KD no 164/1252 1921. 25/4 1921. Salainen; EK:n pääosasto, Helsinki.
Järvinen Adolf Robert Edvardinpoika, kertoo alaosastollamme 22.4. 1921 pidetyssä kuulustelussa Pietarissa viime helmikulla n.s. vastaanottolaitoksella olleensa puheissa erään suomalaisen miehen kanssa, jonka nimeä hän ei muista. Tämä kertoi Järviselle tavanneensa Pietarissa Siperiasta sinne saapuneen Heikki Kaljusen, joka kertoi aikovansa matkustaa Ruotsiin. Järvinen ei kuitenkaan sano tietävänsä, onko mainitsemansa miehen puheissa perää.

7
Ote Kortista
Kaljunen H.
Ilm Ruotsista 3.6.-19 ent. kansankomissario, poliittinen pakolainen Ruotsissa, oleskelee Tukholmassa K.D. 756/1744-20.

6
PTK no 380/1920 (liite)
Ptk tehty Sortavalan alaosastossa 18.10 1920
Rautiainen Jalmari Juhonp. lämmittäjä kertoo
"Tymenissä [kirjoitettu näin] ollessaan kertoja kuuli ensi kerran puhuttavan Heikki Kaljusen esiintyneen Suomessa punaisten johtohenkilöinä keväällä 1918 ja oleskelleen sittemmin v. 1918 Omskissa. Myöskin kerrotaan hänellä olleen runsaasti rahoja, elellen seurueineen ylellisesti m.m. juopotellen. Rautiaisen tavattua myöhemmin Kamoslavin kaupungissa erään Suomesta, Koivistolta kotoisin olevan miehen, jonka nimeä hän ei muista, kertoi tämä, että Heikki Kaljunen syystalvella 1918 oli ollut tukkitöissä Osmkin kaupungin läheisyydessä, koska rahat olivat loppuneet. Tyminskissä [kirjoitettu näin] myöhemmin ollessaan kuuli kertoja eräästä Koltshakin sanomalehdestä luettavan, että Heikki Kaljunen oli joutunut vangiksi Koltshakille Omskissa."
5
Ptk no 379/1920 (liite)
PTK tehty [- -] 18.10. 1920 Sortavalan alaosastossa.
Noppe Johannes Fredrikinpoika sekatyömies kertoo edellisen lisäksi:
Ollessaan Novo-Nikolaiskin kaupungissa sanoo hän kuulleensa, että toukokuussa 1918 joutuu suomalainen kapinajohtaja Heikki Kaljunen amiraali Koltshakin vangiksi Omskissa. Tämän jälkeen on Kaljunen ollut vangittuna Omskista noin 300 virstan päässä sijaitsevassa Tjukalinskin kaupungissa syksyyn 1919, jolloin punaiset valloittivat kaupungin, päästen Kaljunen tällöin vapaaksi ja matkusti Omskiin. Noppe sanoo Omskissa kesällä 1920 nähneensä Kaljusen kävelemässä yksinään kadulla. Ihonväriltään oli hän muuttunut ruskeaksi ja näytti hyvin laihalta. Päällään hänellä oli hyvä savroonahkainen, sotilasmalliin laitettu puku ja päässä tavallinen lippalakki. Vyössä riippui ampuma-ase, kertojan arvelun mukaan Colt-pistooli ja pitkä puukko. Kaljunen kokosi silloin vapaaehtoista n.s. iskujoukkoa ja oli hänen onnistunut saada siihen liittymään noin 100 miestä kertojan Omskissa ollessa. Myöhemmin nämä hankkeet kuitenkin menivät myttyyn ja tämän johdosta toimiikin Kaljunen nykyisin voimistelun opettajana Omskissa, kuuluen hänen joukkoonsa urheilijoita, uimareita ja pyöräilijöitä. Olipa hän elokuussa 1920 ollut joukkoineen harjoittelemassa Moskovassakin, käyden Kaljunen itse tällä matkalla Pietarissa saakka. Vakuudeksi Kaarlo Makkonen, (ylietsivä)"
6a
[- -]

5
[Ote kortista]
Kaljunen Heikki
Raivolasta. Ottanut haltuunsa punakaartin takavarikoimia väkiviinoja ja kuljettanut niitä Terijoelle.
E.K:n kuul.ptk. 22.10 1919
4
[- -]

3
[Ote kortista]
Mahd. Heikki Kaljunen?
Kaljunen H.
Pankkivaltuutettu Lappeenrannan kaupungin valtuutettu ym
Lappeenrannassa myös Työv. Osuuskaupaun hoitajana (Pol. Ilm.)
Ilm. Viipurin läänin maaherralle 25.10. 1918
1
Ote
Tied os. ark. 444
Pöytäkirja tehty huhtikuun 10 P.nä 1918 Viipuissa Rautatieläisten huoneustossa pidetyssä kokouksessa, jossa oli läsnä Itäisen rintaman ylipäällikkö H. Kaljunen [- -] kokouksessa Kullervo Manner valittiin sotilasdiktaattoriksi.