Otteita
Etsivän keskuspoliisin koulutusmateriaalista 1928-35
(EK-VALPO, AMP XXII F1-XXII
FIb, MAPPI NO 463, KANSIO "LUENTOKONSEPTEJA (AIHEITA YMS)" XXII F 1a,
KANSALLISARKISTO.)
55-liuskainen paperinippu,
otsake "Valtiollisen poliisin
harjoittamasta tiedustelusta", marginaalissa lukee "Hillilän kirjoittama
tammikuulla 1928."
Lainausmerkeissä
oleva harvennettu teksti on suoraa lainausta. Muu teksti on
muistiinpanoja sanasta sanaan. Näissä kohdissa voi tekstin muotoilussa
kuitenkin olla eroa alkuperäiseen.
Kaarlo Hillilä (1902-1965)
oli Oulussa syntynyt, osallistui sisällissotaan Oulun taistelussa ja
edelleen Viron vapaussotaan ja Aunuksen retkeen. Hän oli mukana
aktiivisesti Akateemisessa Karjala -seurassa, toisin sanoen eli
kiinteässä yhteydessä aikansa suomalaisiin aatevirtauksiin. Hän
valmistui oikeusoppineeksi Helsingin yliopistosta ja sai
varatuomarin arvon 1929. Opiskeluajan ystäviä oli mm. Urho Kekkonen.
Hillilä osallistui opiskellessaan Kekkosen tavoin Etsivän
keskuspoliiisin työhön. Myöhemmin Hilliä kuului Maalaisliittoon. Toisen
maailmansodan aikana hän oli mukana ns. rauhanoppositossa. Hillilä
oli Hackzellin vuoden 1944 hallituksen sisäministeri. Poliittisen uran
jälkeen hänestä tuli Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja. Hillilästä
Wikipediassa
ja
Kansallisbiografiassa (vaatii sisääkirjautumisen).
---------------------Teksti
alkaa---------------------
2-3
24/11-27 asetus: - - Ek:n tehtävänä on
pitää silmällä ja
mahdollisuuden mukaan ehkäistä kaikkia yrityksiä ja toimia, jotka ovat
tähdätyt
tasavallan itsenäisyyttä tai sen hallitusmuotoa vastaan taikka ovat
omiaan
järkyttämään tasavallan yleistä turvallisuutta tahi laillista
yhteiskuntajärjestystä. - - Ek:n tehtävän on rajoittua n.s.
poliittisiin
rikoksiin- - tehtävänä ilmottaa muu rikos tavalliselle poliisille - -
tiedustelua jo ennen kuin teot ovat puhjenneet - - - poliittisia
rikoksia aina
tutkittava myös tiedustelua käytämällä ja tiedustelua harjoitettava
joukkoliikkeissä, joiden suunta on yhteiskunnanvastainen ilman, että
niiden
valtiopetoksellinen luonne suoraan ohjelmassa ilmenisi. Tällöin tulee
tietysti
kyseeseen n.s. kommunistinen liike eri muodoissaan, mutta myöskin muut
joukkoliikkeet, joilla on yhteiskuntavastainen luonne, esim. fascismi,
jos
sellaista meillä ilmenisi. - -
Korostaa
että ehkäisevän ja tehdyn teon luonne on häilyvä samoin rikoksen ja
poliittisen
rikoksen.
5
Tiedustelutoiminta
suppeassa, varsinaisessa mielessä tarkoittaa kun virkailija käyttää
apurinaan
toista henkilöä, jolta saamansa tiedot hän sitten välittää virastolle.
VP:n
tiedustelija on jokainen, joka anta virkailijalle tietoja. Tiedustelija
on
henkilö, joka on itse mukana valvotavassa yrityksessä,
riippuvuussuhteessa
virkailijaan ja saa korvauksen työstään ja tiedottaja on hklö, joka on
poliittisesti luetettava ja toimii ilman maksua. Mutta jaot ovat
teoreettisia
ja käytännössä sekoittuneita.
8
Ilman tiedustelijoita ei
vp:n työtä voi hoitaa. Siksi on
pakotettu "kohauttamaan olkapäitä
tiedustelijan hankkimisessa - -
kieltämättä havaittaville ensikertalaisen silmään ikävältäkin
vaikuttaville
'moraalittomille' piirteille, mutta eräät tiedustelutyössä
noudatettavat
periaatteet ja tiedustelijan ja hänen hoitajansa välille syntyvä oikea
suhde
ovat omiaan kyllä nämä hälventämään." Kaikki, paitsi huonot
keinot ovat
sallittuja tiedustelijoita hankittaessa, mutta hoitaminen perustuu
suurimmalta
osalta molemminpuoliseen rehellisyyteen.
9
Nykyisissä oloissa halu
hyväksi etsiväksi ei voi enää
ilmetä vangitsemisissä, kotietsinnöissä yms., joissa kuka tahansa
perusteellinen poliisimies voi onnistua.- - Suurin tyydytys, kun
onnistuu saamaan
tiedustelijan. Se on usein ongelmallista, varojen puute ja se ettei
tunneta
henkilökohtaisesti kommunisteja ja ettei asiasta saa tulla julkista.
Usein
etsivällä vain joku vähäpätöinen apuri, jota etsivä suurentelee. Se voi
johtua
myös tiedustelijasta, jolla suurentelu on rahakysymys.
10
-
-
"meille ei ole vielä tarpeeksi
selvinnyt mikä merkitys tiedustelijan
hoitajalla on tiedustelutyön onnistumisessa." Paljon enemmän
riippuu
virkailijan taitavuudesta, vasikan kasvattamisesta, ohjaamisen kyvystä
jne.
11
Virkailija
ei ymmärrä itseään tiedustelijaa suoraksi työvälineekseen vaan ymmärtää
asemansa vain tietojen välittäjäksi. Siksi jos tiedustelija kertoo
palturia
etsivä syyttää siitä siitä vasikkaa, joka on väärin. Hoitaja on
vastuussa
tiedustelijasta. Hoitaja tarvitsee "ihmistuntemusta,
valistunutta ja
ymmärtävää mieltä ja valvottavan liikkeen tarkkaa ja perinpohjaista
tuntemusta."
12
On
väärin kuvitella ettei kiivaasta komunistista saa vasikkaa. Kuvitellaan
että
siinä mukana olevat "ovat jollakin
tavalla saaneet tavallisen ihmisen
ominaisuuksista poikkeavia luonteenominaisuuksia, ovat ympäröineet
itsensä
jonkinlaisella läpitunkemattomalla 'Kiinan muurilla' - - käsitellään
heitä
jonakin erityisenä lajina ihmiskuntaa, eikä tavallisina ihmisinä. On
selvää,
että mukana olo joukkoliikkeessä vaikuttaa ihmiseen jollakin tavoin,
tartuttaa
häneen joukkosielun, mutta on myös huomattava, että tämänlainen
vaikutus on
välistä myös helposti poissaatavissa. Kaiken kaikkiaan ovat myös
luokkataistelulle vihkiytyneet tätä samaa Suomen kansaa, heissä on
samat hyveet
ja heikkoudet, samanlaiset keskinäiset riidat ja torat kuin barrikadin
tällä
puolen olevissa porvareissakin."
Hoitajan
on kehitettävä ihmistuntemustaan, laajennettava maailmankatsomustaan,
syvennettävä tietoja valvottavasta liikkeestä. Tiedustelijan
hankkiminen ja
hoito on "psykolooginen" tehtävä ja edellyttää tämäntapaisia taitoja.
12
"b)tiedustelijan
psykologiasta"
suhde hoitajan ja
tiedustelijan välillä riippuvuussuhde
- yleensä raha. Tiedustelijana olo on hermoille käypää hommaa. Hän on
epäluuloineen suhteissaan ohranaan
13
Vähitellen
tottuu ohranaan, oppii luottamaan häneen, ettei pidätyksiä tapahdu
ilman
tiedustelijan tietämistä. Hän saa ainakin alussa palkkionsa
säännöllisesti ja
päivälleen, ja oppii että lupaukset pidetään. Vähitellen tiedustelija
kertoo
kaikki vanhat asiat ja komunistinen maailmankatsomus vähitellen häipyy.
Vähitellen syntyy todellinen halu auttaa hoitajaa ja tällöin saadaan
parhaita
tuloksia. Syntyy luottamus ja kiitollisuuskin erikoisesti jos kyseessä
vankilasta vapautettu ja sieltä saatu tiedustelija, voi myös vähän
pelätä että
joutuu takaisin vankilaan, mutta liiaksi ei saa kiristää.
17
Tiedustelijan hankkiminen
on tärkä kysymys, johon ei voi
yksiselitteisiä sääntöjä antaa.
18
Liioittelematta
voi sanoa, että useamman kuin joka toisen saa tiedustelijaksi, ja usein
vielä
kaikkein kiivaimmista. Tarvitaan aikaa, rahaa, valmisteluja,
kekseliäisyyttä ja
"tietysti häikäilemättömyyttä, mutta
myöskin suunnitelmallisuutta."
Yleensä
ei onnistu niin, että mennään setelinippu taskussa miehen luo ja
tehdään
tarjous.
Tiedustelutyöhön
sopii sananlasku: "Kortti tuo, kortti
vie, mutta maanviljelys on onnen
peliä".
19-20
Mutta
pitää olla suunnitelmallisuutta jo ensinnäkin siksi että rahavarat ovat
niukat.
On pyrittänä suunnitelmallisesti olennaisimpaan keskittymiseen, myös
paikallisesti. Päällikön on tehtävä koordinoitu suunnitelma, jossa
etsivät
toimivat omalla paikoillaan ja ovat esimeihilleen vastuussa.
20
Virkailijan
on tunnettava vasikan luonne, elämä ja tavat yksiyiskohtaisesti. "Onko
puhelias, vaitelias, hermostunut, arka vaiko luja, intoilija,
liioittelija
j.n.e." raha-asioiden laatu, perhe- ja aviosuhteet, ja "aviolliset
hairahdukset", suhde viinaksiin ja mut paheet, korttipeli ja
naiset, lähin
seurapiiri, sen sisäiset ristiriidat jne.
22
On
tiedettävä, millaisia tietoja henkilöltä voidaan saada tietää. Tärkeää
on
tajuta mielentila, jossa tiedustelijaksi henkilöä tiedustellaan.
Otettava
huomioon "loukatun itserakkauden,
pettymyksen siitä, ettei ole voinut
saada jotakin haluamaansa tointa, vihan tai kateuden jotain määrättyä
henkilöä
kohtaan, taloudellisen painostuksen aiheuttaman mielialan painostuksen,
kyllästymisen kommunistiseen liikkeeseen, esim. aiheettomien
epäluulojen
synnyttämän vihan entisiä tovereita kohtaan - -." Voi lähestyä
seurapiirin
kautta tiedustelijan kautta tai mennä itse seuraan.
Voi
käyttää jo olemassaolevia apureita hyväkseen ja vaikuttaa
raha-asioihin,
taitavilla puheilla voi saada asiat kieroon muiden tovereiden kanssa. -
-
"Siveellisesti - - tässä voi olla
jotain, mikä ehkä ehkei täytä kaikkia
vaatimuksia, mutta tämä onkin - - ainoa kohta, jossa moraalista täytyy
tinkiä."
27
"Vangitun henkilön tekemistä
tiedustelijaksi. Sitähän on harjoitettu, tosin alkuaikoina
sangen alkeellisessa muodossa, jo Etsivän keskuspoliisin syntyajoista
saakka.
Ennenhän oli tavallista, että komennukselle rajan takaa tullut mies
teki
tunnustuksia jolloin häntä kuulustellut henkilö yhdessä vangitun kanssa
lähti
matkalle ympäri Suomen paljastamaan etappeja, mistä seurauksena usein
oli
suuret jutut, mutta aina varmasti tiedustelijan, jota ei niin suuresti
välitetty suojatakaan, palo."
28
Oli
lähes sääntö, että vangiksi joutuessaan suostui tiedustelijaksi. Syy
tähän että
vuosina 1920-22 kommunistiset vakaumukset eivät lujassa, ja rajan takaa
komennukselle tulleet olivat usein seikkailunhaluisia ja rohkeita. - -
"Nykyaikana ei juuri vangin tekeminen
tiedustelijaksi voi tulla useinkaan
kysymykseen. Ensinnäkin lakimme legaliteettiperiaate ja toiseksi
Etsivän
keskuspoliisin yhä harventuneiden vangitsemisten herättämä vastaavasti
suurempi
huomio yleisen mielipiteen puolelta sitä vaikeuttavat."
Tutkintovankeudessa
kauan olleita henkilöitä on helpompi saada tiedustelijaksi kuin
vapaalla
jalalla olevia, ensinäkin vapauden menetys painaa, väittelyt
kuulustyelijan
kanssa saavat usein "aatteen"
rapistumaan, hän joutuu tarkistamaan
moitteetonta kohteluaan inkvisiittorimielikuvaan ja pitää sitä "omassa
mielessään ansaitsemattomana hyvänä", hän huomaa sen olevan
lakipohjainen
poliisitoiminta, joka ei harjoita mielivaltaa, tutustuu kuulustelijaan,
jonka
huomaa hyväksi ja että ohranakin ymmärtää työväen oloissa olevan
parantamisen
varaa. Vastapainona edelliselle on se että ennen kuin vapaus tulee on
tehtävä
täysi tunnustus ja mitä takeita on vapaudesta jos kerron ja että
tovereista
kertominen on halpamaista. On vain korostettava että siitä annetaan
sana ja jos
ei tunnusta on se syyllisyyden osoitus.
30
Mutta
ei ole luvattava semmoista mitä ei voida pitää. "Paitsi, että se olisi
halpamaista, kostaa se enemmin tai myöhemmin itsensä." On
harkittava
kenelle lupauksia tehdään ja mikä hyöty niistä on ja onko
tiedustelijaksi
ryhtyminen so. vapauteen pääsy uskottavaa.
Tätä
tiedustelijaksi hankkimistapaa, jota on aikoinaan paljon käytetty - -
on
kuitenkin syytä käyttää sopivissakin tapauksissa erittäin varovasti.
Vapaudessa mieli muuttuu, mutta toisaalta on saatu hyviä tuloksia.
Tärkeintä
varovaisuus.
32-33
" - - tiedustelijoiden hankkimisessa voi
puhua
jesuiittamaisuudesta - - vaikkeipa ero taida olla niinkään suuri jos
rinnastetaan asia esim. politiikkaan tai liike-elämään" - - "Ja silti
on ero tiedustelun hyväksi moraalinkin kannalta katsottuna suunnaton.
Valtiollisen poliisin harjoittaman tiedustelun tarkoitus on suojata
valtakuntaa
ja yhteiskuntaa ulkoa ja sisältä päin sitä jäytäviltä voimilta, siinä
ei ole mitään
itsekästä, ei mitään henkilökohtaisten etujen tavoittelua, vaan se on
valtakunnan harjoittamaa - - hyökkäävää puolustusta."
Kommunistinen
liike on "porvarillista puolueita
kiinteämmän ja johtajien auktoriteetille
perustuvan joukkoliikke, jossa usein vähäisillä pohjatiedoilla
varustettuja
johtajia vaivaa keskinäinen kateus ja omakohtainen kunnianhimo. Heidän
keskuudessaan on paljon kiipijöitä, joille joukot ovat vain heidän omaa
nousuaan varten ja jyrkkäsanaiset fraasit joukkojen aploodien
hankkimiseksi. He
ovat punoneet kohtalonsa kommunistiseen liikkeeseen, koska se heille
tarjoaa
varman leivän, vissin vallan ja tyydytyksen tunteen ja ennen kaikkea
täyttää
heidän mielensä kauneilla tulevaisuuden kuvitelmilla, joissa työläisten
valta
näyttää niin ihanalta sen vuoksi, että he työläisten vapauden
esitaistelijat
saavat elää johtajina uudessa yhteiskunnassa. Tämän vuoksi, leipänsä
vuoksi
ovat he jyrkkiä vakaumuksen miehiä. Asemansa vuoksi he useinkin pian
ylpistyvät
ja tuntevat jonkinlaista lievää halveksumistakin joukkoja kohtaan,
joista he
sentään ovat riippuvaisia." - - Tällaisessa joukossa - - keskinäiset
epäluulot ja riitaisuus kasvaa. "Lisäksi tähän tulee se, että
kommunistit
ovat tätä samaa Suomen kansaa, joka huolimatta omahyväisyydestään
rikkoo jokaista
Mooseksen kymmentä käskyä vastaan ja jonka omalla tunnolla on paljon
salattavaa. - - Varsinainen syy siihen, että kommunistit ovat
enemmän epäluulojen myrkyttämiä kuin muut ihmiset on kuitenkin
etsittävä heidän
liikkeensä konspiratiivisuudesta. - - Salaisessa työssä mukana
oleville on siis erikoinen syy olla varuillaan ja tämä varuillaolo
ilmenee
epäluulona ja ohranan pelkona - -."
36-39
Tärkeää, ettei tiedustelija
ensi kohtaamisella pala, on
kumottava väitteet, ettei voi ryhtyä tiedustelijaksi, on todistettava
että mitä
hklö voi tietää, on kumottava tovereitten ilmiantamiseen liittyvä
siveellinen
puoli, tarjottava rahaa, väiteltävä salaisen toiminnan hyödyttömyydestä
ja sen
haitallisuudesta työväenluokalle jne. Ohrana rikollista toimintaa eikä
työväenluokkaa varten yms. Ja että tarkoitus ei tietojen avulla saada
väkeä
linnaan tarkoitus kerätä tietoja "se
minkä tietää on vaaratonta".
Ilmitulon vaaraa ei ole. Mutta lupauksia annettava harkiten ja
lupaukset on
pidettävä, ensimmäinen keskustelu on usein ratkaiseva.
39-40
Luottamuksellinen
suhde ei merkitse sokeaa uskomista, vaan tiedot on tarkastettava.
"Tiedustelutyö meilläkin alkaa päästä
lapsenkengistään". Jos
tiedustelija rikkoo luottamuksen asia otettava esille. Luottamus ei
merkitse
että tiedustelijalle kerrottava kaikki mitä virasto tietää. Välistä on
asetettava tiedustelijan rehellisyys koetteelle.
41
Tiedustelijaa
voi koetella esim. kertomalla että kohta vangitaan se ja se, on tehtävä
varmistus ettei se ja se pääse pakoon ja että millaiset se ja se
tulevat
kysymykseen kts. mitä heiltä voidaan saada tietää ja miten ne tiedot
vaikuttavat tiedustelijan mahdolliseen palamiseen.
41-41
myös
kaksinaamaista tiedustelijaa voidaan käyttä hyväksi syöttämällä sisään
vääriä
tietoja.
42
"Normaalitapauksissa
on tiedustelijan aina saatava ohjausta. Hoitajan velvollisuus on sitä
antaa.
Yhdessä neuvotellen on asetettava päämääriä, joihin pyrkimiseen
tarkoittavia
keinoja on myös pohdittava."
44
Tapaamiset
tärkeitä, jos esim tiedustelijaa ei tiedä nimeltä muut kuin etsivä ja
esimies
on kohtaaminen ainoa keino, missä palo voi tapahtua. Hyvin järjestetyt
kohtaukset luovat luottamuksellisen ilmapiirin. Kertoo Oulusta, jossa
tapaamiset sovittiin aina jokaisella kerralla erikseen, illalla,
kesällä pimeässä,
laitakaupungilla, metsissä, joskus soitti ja ilmoitti salakielellä
missä
tapaaminen. Tärkeää että yhteys keskeämätön ja nopea.
45-47
Tiedustelijan
palkka: maksutapoja monenlaisia, mutta ehdottomasti väärin antaa
tietojen
mukaan jokaisella kerralla eri summa. Summa arvioitava etukäteen niiden
tietojen perusteella mitä tietoja voidaan olettaa saatavan ja
muutettava
kuukausittain maksettavaksi summaksi, silti summittaisena esim 400-600
mk. On
otetta huomioon myös taloudellinen asema, jos huonoissa varoissa 500 mk
iso
raha kun "taas tienestimiehelle vasta
moninkertainen summa
riittää." Riittävän suuri, että kiusaus on.
Jostakin
erikoisemmasta toimesta on lisäksi luvatta eri korvaus, esim.
ay-osaston
sihteerille 200-400 mk ja lisäksi kokouksissa käynneistä 20 mk
kokousselostuksesta. Myös voi käyttää tapaa, että kertakorvaus, jos
haluaa
kertoa, mutta ei halua jatkuvaa vasikointia.
47
Tiedustelijan
tulee oppia se, mikä ohranan kannalta on tärkeää. Ei pidä kertoa vain
sitä, että
se ja se kuuluu siihen soluun, vaan myös se, että mistä tiedustelija
sen tietää
ja mitä tämä solun jäsen on tehnyt.
49
EK.n
työssä edistystä siinä, ettei tiedustelijaa enää panna oikeuteen
asioita
kertomaan, mutta toivomisen varaa on siinä, ettei vangitsemisiin
ryhdyttäessä
tiedustelija pala. Siksi on tiedustelijalle ilmoitettava ennen
toimenpiteisiin
ryhtymistä.
52
Tiedustelija
voidaan pidättää ja vangita vangitsemisten yhteydessä hämäykseksi.
Kuulusteluissa ei saa vangille kertoa liian
yksityiskohtaisia tietoj,a ettei tiedustelija pala, "Ajan päälle on paljon
tärkeämpää saada tiedustelija säilymään kuin jonkun vangin syyllisyys
todetuksi." Kuulusteltavaa ei ole tarpeellista saada kertomaan
kaikkea
minkä tiedustelija on kertonut, tiedustelijan tiedoilla varmaa arvoa ja
usein
kotietsinnöissä löytyy materiaalia.
54
Ei
kannata missään oloissa tiedustelijan tahallista polttamista.
KANSIO ETSIVÄKOULUTUS XXII
F.1.b.
Ote "Etsivän toiminnasta", päiväys
14/5-30.
Ilman allekirjoitusta.
Käsittelee eroja tavallisen
kriminaalipoliisin ja
valtiollisten rikosten välillä: "Emmehän
voi todeta mitään murtoja,
varastettua tavaraa t.m.s. juuri siksi, että emme ensinnäkään ole
voineet
todeta rikosta tapahtuneeksi. Meidän on ensin haettava rikoskin esille.
Esim.
me tiedämme vain yleensä, että Neuvosto-Venäjä harjoittaa maasaamme
vakoilua -
- toimivat laillisen yhteiskuntajärjestyksemme kumoamiseksi ja omien
valtapyytteittensä toteuttamiseksi. - - Tämä on se - - yhteinen
lähtökohta. - -
Tämä on ainoa varma ohje toiminnassamme - -."
Menestykselliselle
toiminalle oleellista, että tuntee paljon ihmisiä eri yhteiskunnan
kerroksissa.
"Ihanne etsivä olisi - - sellainen,
joka tarkoin tuntisi maamme kaikki
kommunistit. - - Kommunisteja
oppii tuntemaan ihmisten avulla, tarkoitan
oikeitten ihmisten avulla. Lisäksi oppii tuntemaan pääsuunsoittajat
yleisissä
kokouksissa - - nykyisin, kun kommunistimme ajottain komennettuina
pyrkivät
kaduille melustamaan, näkee nämä pääräyhääjät poliisilaitoksissa."
"Takavuosina
oli eri osastojen välillä hyödytöntä riitaa. Varsinkin etsivät
järjestivät
naapuriosaston etsiville jullikoita ja syöttivät toisilleen kauheitakin
juttuja, joissa ei ollut pontta eikä perää." - - Lienee nyt
loppunut ja
hyvä, koska "Olemmehan kuin yksi
perhe, jossa itse kunkin täytyy tukea
toistaan ja tehdä yhteistä työtämme, jota keskinäisten riitaisuuksien
ei
tarvitse häiritä."
Ote ylietsivä Ojastin
esityksestä etsiväpäivillä
18/11-35
"Kansalaisanomuksia
selvitettäessä sitä taas joutuu talonmiehiä ja isännöitsijöitä
puhuttelemaan,
mutta mielestäni silloin voi kääntyä melko suoraan ihmisten puoleen
välittämättä juuri näiden poliittisesta väristä, etenkin kysymyksen
ollessa
ulkomaalaisten varallisuussuhteista." Johtuu siitä, jos ei
tiedetä ulkomaalaisista
mitään, nämä vain joutuvat verovaroin elätettäviksi ja näin esitettyinä
ihmiset
laveretevat laveasti ko ihmisestä.
Varjostamisesta (postauksesta) - -
Marginaalissa
"luki Plä 5/11.28"
Tunnistamistapoja valokuvan
perusteella - ongelma että
valokuva ei esitä luonnollisena ihmistä, joka teknisestä tai tilanteen
vuoksi -
kuvauksen perusteella - ongelma, että kuvausta vaikea antaa - tässä
vaatetuksesta apua.
Tunteminen
ilman valokuvaa tai kuvausta on mahdollista, jos tiedetään nimi ja esim
työaika niin voidaan käydä katsomassa. Tällaisessa tapauksessa ja
yleisemminkin hyvä käyttää kahta etsivää, joista toinen käy ensin
tuntemassa ja
osoittaa sitten seuraajalle. Kun tunnistuksen tekee on hyvä lukea
sanomalehteä,
olla auton takana, porttikäytävässä, kadun vastakkaisella puolella jne.
Varjostavan
jäljessä kuljetaan 15-20 metriä takana, mieluummin toisella puolella
katua.
Varjostaja kulkee kadun ulkoreunaa, etteivät vastaantulijat peitä
näköyhteyttä.
Seurataan samalla kadulla vain silloin kun näköyhteys estetty, kun
raitiovaunut
tiellä tai huono valaistus, vähäliikkeisellä kadulla toisella puolen
kulkeminen
voi lisäksi herättää ihmetystä. Jos seurattava katsoo taakseen on
kuljettava
edelleen, ei hypättävä piiloon, tällöin seurattavaa ei pidä tuijottaa.
Puistoissa
ei saa talloa nurmikoita eikä oikoa yli aitauksien. Kumipohjaiset tai -
kanteiset keveät kengät ovat yleensä varjostajalle suositeltavia -
varjostusalueet on syytä tuntea. Jos joutuu vastatusten voi vilkaista
välinpitämättömästi niin kuin ihmisten tapana on.
Jos
seurattava pysähtyy on itsekin hitaasti pysähdyttävä, katseltava
näyteikkunaa, voi
sytyttää savuketta, sitoa kengän nauhaa, katsoa kelloa. Jos seurattava
seisoskelee kauan on haettava suojaa puista, ovista, yms., mutta ei
kuljeskeltava
seurattavan editse edes takaisin.
Raitiovaunussa varjostus:
seuraa pysäkillä
huomaamattomasti ja nouse vaunuun vasta, kun seurattava on noussut,
ettei käy
niin, että seurattava ei nousekaan tai hyppää nopeasti takaisin,
jolloin etsivä
paljastuu. Mieluummiin takasillalla ja laskeutua vaunusta vasta, kun
seurattava
on laskeutunut.
Jos
joutuu nousemaan äkillisesti vaunuun pitää olla huolettomasti, välttää
samalle
vaunusillalle joutumista, voi kysellä kuljettajalta jotain katua, jonne
tietää
vaunun menevän.
Jos
seurattava nousee juoksien nopeasti vaunuun, ei etsivä persässä, vaan
seurattava
kadulla perässä juosten.
Jos
seurattava ottaa auton tai ajurin on syytä ottaa samanlainen ajopeli ja
seurattavan ajopelin numero pantava muistiin, koska jos ei pääse
seuraamaan voi
kuskilta myöhemmin kysellä. "Hyvä
polkupyörä, jossa kyllin suuri välitys,
on paraimpia ajurin, auton ja raitiotievaunun varjostamisvälineitä."
Autolla
seurattaessa on neuvokkainta pysäyttää oma auto vastakkaiselle puolella
katua
noin 20 m. taempana jonkun oven eteen nousematta itse autosta, Jos
seurattava
maksaa etsivä maksaa. Maaseudulla moottoripyörä paras. Autobussissa
samoin kuin
raitiotievaunussa. Rannikkolaivassa voi huoletta nousta samaan laivaan,
ellei
voi määränpäätä kysellä ja mennä toisella.
Taloon
sisään meno: tekosyynä reklaamilehtisten jakelu, joita voi pitää
mukana,
jakaessaan kuunneltava mille ovelle varjostettava menee, soittaako vai
meneekö
omilla avaimillaan, jos avataan, millaista ja miten puhuvat. Myöhemmin
selvitettävä,
ketä asunnossa asuu.
Omakotitaloissa
voi talon numeron nähdä töllistelemättä, katsomalla numeron seuraavan
talon numerosta.
Kulmasta
kääntyessä ei nopeutettava vauhtia, vaan käveltävä ajotien reunaa eikä
seinänviertä ja vapaasti katsahdettava, näkyykö seurattava vielä
poikikadulla ja
ellei, mentävä suoraan ja jos näkyy niin jatkettava seurausta.
Kahvilassa
tai ravintolassa. ei sisään samalla minuutilla, ellei kahvila kiireinen
tai
suuri, ottaa paikan vasta seurattavan istuuduttua ja niin ettei
seurattava näe,
mikäli mahdollsta pitää päällysvaatteet mukanaan, tilaus vain
sellainen, ettei
se kestä kauan, mutta jos ravintola vaatii syömistä otettava suoraan
listasta,
ei a la carte.
Jos
seurattava lähtee, etsivä lähtee vasta, kun seurattava ovella ja
rauhallisesti,
tarkistettava pöydästä ettei poistuminen ole väliaikaista. Seurattava
miten
suhtautuu henkilökuntaan, eli onko vakioasiakas. Katseltava mitä
seurattava
tilaa, eli onko tullut tapaamn jotakin vain onko nälkä jne.
Jos
seurattava on menossa huvimatkalle, on suositeltavaa, että varjostaja
ottaa
mukaansa tytön, vaimonsa lapsensa tai tuttavansa, johon voi luottaa tai
jos
etsivä on taitava ei tarvitse kertoa miksi on liikkeellä.
Jos
varjostus pitkäaikaista, voi yrittää saada näkymän seurattavan
kotiovelle,
jolloin voi sieltä lähteä liikkeelle.
Etsivän
puvun tulee olla moitteeton, ei silmiinpistävä.