Otteita Etsivän keskuspoliisin koulutusmateriaalista 1928-35  

(EK-VALPO, AMP XXII F1-XXII FIb, MAPPI NO 463, KANSIO "LUENTOKONSEPTEJA (AIHEITA YMS)" XXII F 1a, KANSALLISARKISTO.)

55-liuskainen paperinippu, otsake "Valtiollisen poliisin harjoittamasta tiedustelusta", marginaalissa lukee "Hillilän kirjoittama tammikuulla 1928."

Lainausmerkeissä oleva harvennettu teksti on suoraa lainausta. Muu teksti on muistiinpanoja sanasta sanaan. Näissä kohdissa voi tekstin muotoilussa kuitenkin olla eroa alkuperäiseen.

Kaarlo Hillilä (1902-1965) oli Oulussa syntynyt, osallistui sisällissotaan Oulun taistelussa ja edelleen Viron vapaussotaan ja Aunuksen retkeen. Hän oli mukana aktiivisesti Akateemisessa Karjala -seurassa, toisin sanoen eli kiinteässä yhteydessä aikansa suomalaisiin aatevirtauksiin. Hän valmistui oikeusoppineeksi  Helsingin yliopistosta ja sai varatuomarin arvon 1929. Opiskeluajan ystäviä oli mm. Urho Kekkonen. Hillilä osallistui opiskellessaan Kekkosen tavoin Etsivän keskuspoliiisin työhön. Myöhemmin Hilliä kuului Maalaisliittoon. Toisen maailmansodan aikana hän oli mukana ns. rauhanoppositossa. Hillilä oli Hackzellin vuoden 1944 hallituksen sisäministeri. Poliittisen uran jälkeen hänestä tuli Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja. Hillilästä Wikipediassa ja Kansallisbiografiassa (vaatii sisääkirjautumisen).

---------------------Teksti alkaa---------------------

2-3


24/11-27 asetus: - - Ek:n tehtävänä on pitää silmällä ja mahdollisuuden mukaan ehkäistä kaikkia yrityksiä ja toimia, jotka ovat tähdätyt tasavallan itsenäisyyttä tai sen hallitusmuotoa vastaan taikka ovat omiaan järkyttämään tasavallan yleistä turvallisuutta tahi laillista yhteiskuntajärjestystä. - - Ek:n tehtävän on rajoittua n.s. poliittisiin rikoksiin- - tehtävänä ilmottaa muu rikos tavalliselle poliisille - - tiedustelua jo ennen kuin teot ovat puhjenneet - - - poliittisia rikoksia aina tutkittava myös tiedustelua käytämällä ja tiedustelua harjoitettava joukkoliikkeissä, joiden suunta on yhteiskunnanvastainen ilman, että niiden valtiopetoksellinen luonne suoraan ohjelmassa ilmenisi. Tällöin tulee tietysti kyseeseen n.s. kommunistinen liike eri muodoissaan, mutta myöskin muut joukkoliikkeet, joilla on yhteiskuntavastainen luonne, esim. fascismi, jos sellaista meillä ilmenisi. - -


Korostaa että ehkäisevän ja tehdyn teon luonne on häilyvä samoin rikoksen ja poliittisen rikoksen.

5


Tiedustelutoiminta suppeassa, varsinaisessa mielessä tarkoittaa kun virkailija käyttää apurinaan toista henkilöä, jolta saamansa tiedot hän sitten välittää virastolle. VP:n tiedustelija on jokainen, joka anta virkailijalle tietoja. Tiedustelija on henkilö, joka on itse mukana valvotavassa yrityksessä, riippuvuussuhteessa virkailijaan ja saa korvauksen työstään ja tiedottaja on hklö, joka on poliittisesti luetettava ja toimii ilman maksua. Mutta jaot ovat teoreettisia ja käytännössä sekoittuneita.


8


Ilman tiedustelijoita ei vp:n työtä voi hoitaa. Siksi on pakotettu "kohauttamaan olkapäitä tiedustelijan hankkimisessa - - kieltämättä havaittaville ensikertalaisen silmään ikävältäkin vaikuttaville 'moraalittomille' piirteille, mutta eräät tiedustelutyössä noudatettavat periaatteet ja tiedustelijan ja hänen hoitajansa välille syntyvä oikea suhde ovat omiaan kyllä nämä hälventämään." Kaikki, paitsi huonot keinot ovat sallittuja tiedustelijoita hankittaessa, mutta hoitaminen perustuu suurimmalta osalta molemminpuoliseen rehellisyyteen.


9


Nykyisissä oloissa halu hyväksi etsiväksi ei voi enää ilmetä vangitsemisissä, kotietsinnöissä yms., joissa kuka tahansa perusteellinen poliisimies voi onnistua.- - Suurin tyydytys, kun onnistuu saamaan tiedustelijan. Se on usein ongelmallista, varojen puute ja se ettei tunneta henkilökohtaisesti kommunisteja ja ettei asiasta saa tulla julkista. Usein etsivällä vain joku vähäpätöinen apuri, jota etsivä suurentelee. Se voi johtua myös tiedustelijasta, jolla suurentelu on rahakysymys.


10


- - "meille ei ole vielä tarpeeksi selvinnyt mikä merkitys tiedustelijan hoitajalla on tiedustelutyön onnistumisessa." Paljon enemmän riippuu virkailijan taitavuudesta, vasikan kasvattamisesta, ohjaamisen kyvystä jne.


11


Virkailija ei ymmärrä itseään tiedustelijaa suoraksi työvälineekseen vaan ymmärtää asemansa vain tietojen välittäjäksi. Siksi jos tiedustelija kertoo palturia etsivä syyttää siitä siitä vasikkaa, joka on väärin. Hoitaja on vastuussa tiedustelijasta. Hoitaja tarvitsee "ihmistuntemusta, valistunutta ja ymmärtävää mieltä ja valvottavan liikkeen tarkkaa ja perinpohjaista tuntemusta."


12


On väärin kuvitella ettei kiivaasta komunistista saa vasikkaa. Kuvitellaan että siinä mukana olevat "ovat jollakin tavalla saaneet tavallisen ihmisen ominaisuuksista poikkeavia luonteenominaisuuksia, ovat ympäröineet itsensä jonkinlaisella läpitunkemattomalla 'Kiinan muurilla' - - käsitellään heitä jonakin erityisenä lajina ihmiskuntaa, eikä tavallisina ihmisinä. On selvää, että mukana olo joukkoliikkeessä vaikuttaa ihmiseen jollakin tavoin, tartuttaa häneen joukkosielun, mutta on myös huomattava, että tämänlainen vaikutus on välistä myös helposti poissaatavissa. Kaiken kaikkiaan ovat myös luokkataistelulle vihkiytyneet tätä samaa Suomen kansaa, heissä on samat hyveet ja heikkoudet, samanlaiset keskinäiset riidat ja torat kuin barrikadin tällä puolen olevissa porvareissakin."

Hoitajan on kehitettävä ihmistuntemustaan, laajennettava maailmankatsomustaan, syvennettävä tietoja valvottavasta liikkeestä. Tiedustelijan hankkiminen ja hoito on "psykolooginen" tehtävä ja edellyttää tämäntapaisia taitoja.


12


"b)tiedustelijan psykologiasta"

suhde hoitajan ja tiedustelijan välillä riippuvuussuhde - yleensä raha. Tiedustelijana olo on hermoille käypää hommaa. Hän on epäluuloineen suhteissaan ohranaan


13


Vähitellen tottuu ohranaan, oppii luottamaan häneen, ettei pidätyksiä tapahdu ilman tiedustelijan tietämistä. Hän saa ainakin alussa palkkionsa säännöllisesti ja päivälleen, ja oppii että lupaukset pidetään. Vähitellen tiedustelija kertoo kaikki vanhat asiat ja komunistinen maailmankatsomus vähitellen häipyy. Vähitellen syntyy todellinen halu auttaa hoitajaa ja tällöin saadaan parhaita tuloksia. Syntyy luottamus ja kiitollisuuskin erikoisesti jos kyseessä vankilasta vapautettu ja sieltä saatu tiedustelija, voi myös vähän pelätä että joutuu takaisin vankilaan, mutta liiaksi ei saa kiristää.


17


Tiedustelijan hankkiminen on tärkä kysymys, johon ei voi yksiselitteisiä sääntöjä antaa.


18


Liioittelematta voi sanoa, että useamman kuin joka toisen saa tiedustelijaksi, ja usein vielä kaikkein kiivaimmista. Tarvitaan aikaa, rahaa, valmisteluja, kekseliäisyyttä ja "tietysti häikäilemättömyyttä, mutta myöskin suunnitelmallisuutta."

Yleensä ei onnistu niin, että mennään setelinippu taskussa miehen luo ja tehdään tarjous.

Tiedustelutyöhön sopii sananlasku: "Kortti tuo, kortti vie, mutta maanviljelys on onnen peliä".


19-20


Mutta pitää olla suunnitelmallisuutta jo ensinnäkin siksi että rahavarat ovat niukat. On pyrittänä suunnitelmallisesti olennaisimpaan keskittymiseen, myös paikallisesti. Päällikön on tehtävä koordinoitu suunnitelma, jossa etsivät toimivat omalla paikoillaan ja ovat esimeihilleen vastuussa.


20


Virkailijan on tunnettava vasikan luonne, elämä ja tavat yksiyiskohtaisesti. "Onko puhelias, vaitelias, hermostunut, arka vaiko luja, intoilija, liioittelija j.n.e." raha-asioiden laatu, perhe- ja aviosuhteet, ja "aviolliset hairahdukset", suhde viinaksiin ja mut paheet, korttipeli ja naiset, lähin seurapiiri, sen sisäiset ristiriidat jne.


22


On tiedettävä, millaisia tietoja henkilöltä voidaan saada tietää. Tärkeää on tajuta mielentila, jossa tiedustelijaksi henkilöä tiedustellaan. Otettava huomioon "loukatun itserakkauden, pettymyksen siitä, ettei ole voinut saada jotakin haluamaansa tointa, vihan tai kateuden jotain määrättyä henkilöä kohtaan, taloudellisen painostuksen aiheuttaman mielialan painostuksen, kyllästymisen kommunistiseen liikkeeseen, esim. aiheettomien epäluulojen synnyttämän vihan entisiä tovereita kohtaan - -." Voi lähestyä seurapiirin kautta tiedustelijan kautta tai mennä itse seuraan.

Voi käyttää jo olemassaolevia apureita hyväkseen ja vaikuttaa raha-asioihin, taitavilla puheilla voi saada asiat kieroon muiden tovereiden kanssa. - - "Siveellisesti - - tässä voi olla jotain, mikä ehkä ehkei täytä kaikkia vaatimuksia, mutta tämä onkin - - ainoa kohta, jossa moraalista täytyy tinkiä."


27


"Vangitun henkilön tekemistä tiedustelijaksi. Sitähän on harjoitettu, tosin alkuaikoina sangen alkeellisessa muodossa, jo Etsivän keskuspoliisin syntyajoista saakka. Ennenhän oli tavallista, että komennukselle rajan takaa tullut mies teki tunnustuksia jolloin häntä kuulustellut henkilö yhdessä vangitun kanssa lähti matkalle ympäri Suomen paljastamaan etappeja, mistä seurauksena usein oli suuret jutut, mutta aina varmasti tiedustelijan, jota ei niin suuresti välitetty suojatakaan, palo."


28


Oli lähes sääntö, että vangiksi joutuessaan suostui tiedustelijaksi. Syy tähän että vuosina 1920-22 kommunistiset vakaumukset eivät lujassa, ja rajan takaa komennukselle tulleet olivat usein seikkailunhaluisia ja rohkeita. - - "Nykyaikana ei juuri vangin tekeminen tiedustelijaksi voi tulla useinkaan kysymykseen. Ensinnäkin lakimme legaliteettiperiaate ja toiseksi Etsivän keskuspoliisin yhä harventuneiden vangitsemisten herättämä vastaavasti suurempi huomio yleisen mielipiteen puolelta sitä vaikeuttavat."

Tutkintovankeudessa kauan olleita henkilöitä on helpompi saada tiedustelijaksi kuin vapaalla jalalla olevia, ensinäkin vapauden menetys painaa, väittelyt kuulustyelijan kanssa saavat usein "aatteen" rapistumaan, hän joutuu tarkistamaan moitteetonta kohteluaan inkvisiittorimielikuvaan ja pitää sitä "omassa mielessään ansaitsemattomana hyvänä", hän huomaa sen olevan lakipohjainen poliisitoiminta, joka ei harjoita mielivaltaa, tutustuu kuulustelijaan, jonka huomaa hyväksi ja että ohranakin ymmärtää työväen oloissa olevan parantamisen varaa. Vastapainona edelliselle on se että ennen kuin vapaus tulee on tehtävä täysi tunnustus ja mitä takeita on vapaudesta jos kerron ja että tovereista kertominen on halpamaista. On vain korostettava että siitä annetaan sana ja jos ei tunnusta on se syyllisyyden osoitus.


30


Mutta ei ole luvattava semmoista mitä ei voida pitää. "Paitsi, että se olisi halpamaista, kostaa se enemmin tai myöhemmin itsensä." On harkittava kenelle lupauksia tehdään ja mikä hyöty niistä on ja onko tiedustelijaksi ryhtyminen so. vapauteen pääsy uskottavaa.

Tätä tiedustelijaksi hankkimistapaa, jota on aikoinaan paljon käytetty - - on kuitenkin syytä käyttää sopivissakin tapauksissa erittäin varovasti. Vapaudessa mieli muuttuu, mutta toisaalta on saatu hyviä tuloksia. Tärkeintä varovaisuus.


32-33


" - - tiedustelijoiden hankkimisessa voi puhua jesuiittamaisuudesta - - vaikkeipa ero taida olla niinkään suuri jos rinnastetaan asia esim. politiikkaan tai liike-elämään" - - "Ja silti on ero tiedustelun hyväksi moraalinkin kannalta katsottuna suunnaton. Valtiollisen poliisin harjoittaman tiedustelun tarkoitus on suojata valtakuntaa ja yhteiskuntaa ulkoa ja sisältä päin sitä jäytäviltä voimilta, siinä ei ole mitään itsekästä, ei mitään henkilökohtaisten etujen tavoittelua, vaan se on valtakunnan harjoittamaa - - hyökkäävää puolustusta."

Kommunistinen liike on "porvarillista puolueita kiinteämmän ja johtajien auktoriteetille perustuvan joukkoliikke, jossa usein vähäisillä pohjatiedoilla varustettuja johtajia vaivaa keskinäinen kateus ja omakohtainen kunnianhimo. Heidän keskuudessaan on paljon kiipijöitä, joille joukot ovat vain heidän omaa nousuaan varten ja jyrkkäsanaiset fraasit joukkojen aploodien hankkimiseksi. He ovat punoneet kohtalonsa kommunistiseen liikkeeseen, koska se heille tarjoaa varman leivän, vissin vallan ja tyydytyksen tunteen ja ennen kaikkea täyttää heidän mielensä kauneilla tulevaisuuden kuvitelmilla, joissa työläisten valta näyttää niin ihanalta sen vuoksi, että he työläisten vapauden esitaistelijat saavat elää johtajina uudessa yhteiskunnassa. Tämän vuoksi, leipänsä vuoksi ovat he jyrkkiä vakaumuksen miehiä. Asemansa vuoksi he useinkin pian ylpistyvät ja tuntevat jonkinlaista lievää halveksumistakin joukkoja kohtaan, joista he sentään ovat riippuvaisia." - - Tällaisessa joukossa - - keskinäiset epäluulot ja riitaisuus kasvaa. "Lisäksi tähän tulee se, että kommunistit ovat tätä samaa Suomen kansaa, joka huolimatta omahyväisyydestään rikkoo jokaista Mooseksen kymmentä käskyä vastaan ja jonka omalla tunnolla on paljon salattavaa. - - Varsinainen syy siihen, että kommunistit ovat enemmän epäluulojen myrkyttämiä kuin muut ihmiset on kuitenkin etsittävä heidän liikkeensä konspiratiivisuudesta. - - Salaisessa työssä mukana oleville on siis erikoinen syy olla varuillaan ja tämä varuillaolo ilmenee epäluulona ja ohranan pelkona - -."


36-39


Tärkeää, ettei tiedustelija ensi kohtaamisella pala, on kumottava väitteet, ettei voi ryhtyä tiedustelijaksi, on todistettava että mitä hklö voi tietää, on kumottava tovereitten ilmiantamiseen liittyvä siveellinen puoli, tarjottava rahaa, väiteltävä salaisen toiminnan hyödyttömyydestä ja sen haitallisuudesta työväenluokalle jne. Ohrana rikollista toimintaa eikä työväenluokkaa varten yms. Ja että tarkoitus ei tietojen avulla saada väkeä linnaan tarkoitus kerätä tietoja "se minkä tietää on vaaratonta". Ilmitulon vaaraa ei ole. Mutta lupauksia annettava harkiten ja lupaukset on pidettävä, ensimmäinen keskustelu on usein ratkaiseva.


39-40


Luottamuksellinen suhde ei merkitse sokeaa uskomista, vaan tiedot on tarkastettava. "Tiedustelutyö meilläkin alkaa päästä lapsenkengistään". Jos tiedustelija rikkoo luottamuksen asia otettava esille. Luottamus ei merkitse että tiedustelijalle kerrottava kaikki mitä virasto tietää. Välistä on asetettava tiedustelijan rehellisyys koetteelle.


41


Tiedustelijaa voi koetella esim. kertomalla että kohta vangitaan se ja se, on tehtävä varmistus ettei se ja se pääse pakoon ja että millaiset se ja se tulevat kysymykseen kts. mitä heiltä voidaan saada tietää ja miten ne tiedot vaikuttavat tiedustelijan mahdolliseen palamiseen.

41-41


myös kaksinaamaista tiedustelijaa voidaan käyttä hyväksi syöttämällä sisään vääriä tietoja.


42


"Normaalitapauksissa on tiedustelijan aina saatava ohjausta. Hoitajan velvollisuus on sitä antaa. Yhdessä neuvotellen on asetettava päämääriä, joihin pyrkimiseen tarkoittavia keinoja on myös pohdittava."


44


Tapaamiset tärkeitä, jos esim tiedustelijaa ei tiedä nimeltä muut kuin etsivä ja esimies on kohtaaminen ainoa keino, missä palo voi tapahtua. Hyvin järjestetyt kohtaukset luovat luottamuksellisen ilmapiirin. Kertoo Oulusta, jossa tapaamiset sovittiin aina jokaisella kerralla erikseen, illalla, kesällä pimeässä, laitakaupungilla, metsissä, joskus soitti ja ilmoitti salakielellä missä tapaaminen. Tärkeää että yhteys keskeämätön ja nopea.


45-47


Tiedustelijan palkka: maksutapoja monenlaisia, mutta ehdottomasti väärin antaa tietojen mukaan jokaisella kerralla eri summa. Summa arvioitava etukäteen niiden tietojen perusteella mitä tietoja voidaan olettaa saatavan ja muutettava kuukausittain maksettavaksi summaksi, silti summittaisena esim 400-600 mk. On otetta huomioon myös taloudellinen asema, jos huonoissa varoissa 500 mk iso raha kun "taas tienestimiehelle vasta moninkertainen summa riittää." Riittävän suuri, että kiusaus on.

Jostakin erikoisemmasta toimesta on lisäksi luvatta eri korvaus, esim. ay-osaston sihteerille 200-400 mk  ja lisäksi kokouksissa käynneistä 20 mk kokousselostuksesta. Myös voi käyttää tapaa, että kertakorvaus, jos haluaa kertoa, mutta ei halua jatkuvaa vasikointia.

47


Tiedustelijan tulee oppia se, mikä ohranan kannalta on tärkeää. Ei pidä kertoa vain sitä, että se ja se kuuluu siihen soluun, vaan myös se, että mistä tiedustelija sen tietää ja mitä tämä solun jäsen on tehnyt.


49


EK.n työssä edistystä siinä, ettei tiedustelijaa enää panna oikeuteen asioita kertomaan, mutta toivomisen varaa on siinä, ettei vangitsemisiin ryhdyttäessä tiedustelija pala. Siksi on tiedustelijalle ilmoitettava ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.


52


Tiedustelija voidaan pidättää ja vangita vangitsemisten yhteydessä hämäykseksi. Kuulusteluissa ei saa vangille kertoa liian yksityiskohtaisia tietoj,a ettei tiedustelija pala, "Ajan päälle on paljon tärkeämpää saada tiedustelija säilymään kuin jonkun vangin syyllisyys todetuksi." Kuulusteltavaa ei ole tarpeellista saada kertomaan kaikkea minkä tiedustelija on kertonut, tiedustelijan tiedoilla varmaa arvoa ja usein kotietsinnöissä löytyy materiaalia.


54


Ei kannata missään oloissa tiedustelijan tahallista polttamista.



KANSIO ETSIVÄKOULUTUS XXII F.1.b.


Ote "Etsivän toiminnasta", päiväys 14/5-30. Ilman allekirjoitusta.

Käsittelee eroja tavallisen kriminaalipoliisin ja valtiollisten rikosten välillä: "Emmehän voi todeta mitään murtoja, varastettua tavaraa t.m.s. juuri siksi, että emme ensinnäkään ole voineet todeta rikosta tapahtuneeksi. Meidän on ensin haettava rikoskin esille. Esim. me tiedämme vain yleensä, että Neuvosto-Venäjä harjoittaa maasaamme vakoilua - - toimivat laillisen yhteiskuntajärjestyksemme kumoamiseksi ja omien valtapyytteittensä toteuttamiseksi. - - Tämä on se - - yhteinen lähtökohta. - - Tämä on ainoa varma ohje toiminnassamme - -."

Menestykselliselle toiminalle oleellista, että tuntee paljon ihmisiä eri yhteiskunnan kerroksissa. "Ihanne etsivä olisi - - sellainen, joka tarkoin tuntisi maamme kaikki kommunistit. - - Kommunisteja oppii tuntemaan ihmisten avulla, tarkoitan oikeitten ihmisten avulla. Lisäksi oppii tuntemaan pääsuunsoittajat yleisissä kokouksissa - - nykyisin, kun kommunistimme ajottain komennettuina pyrkivät kaduille melustamaan, näkee nämä pääräyhääjät poliisilaitoksissa."

"Takavuosina oli eri osastojen välillä hyödytöntä riitaa. Varsinkin etsivät järjestivät naapuriosaston etsiville jullikoita ja syöttivät toisilleen kauheitakin juttuja, joissa ei ollut pontta eikä perää." - - Lienee nyt loppunut ja hyvä, koska "Olemmehan kuin yksi perhe, jossa itse kunkin täytyy tukea toistaan ja tehdä yhteistä työtämme, jota keskinäisten riitaisuuksien ei tarvitse häiritä."



Ote ylietsivä Ojastin esityksestä etsiväpäivillä 18/11-35

"Kansalaisanomuksia selvitettäessä sitä taas joutuu talonmiehiä ja isännöitsijöitä puhuttelemaan, mutta mielestäni silloin voi kääntyä melko suoraan ihmisten puoleen välittämättä juuri näiden poliittisesta väristä, etenkin kysymyksen ollessa ulkomaalaisten varallisuussuhteista." Johtuu siitä, jos ei tiedetä ulkomaalaisista mitään, nämä vain joutuvat verovaroin elätettäviksi ja näin esitettyinä ihmiset laveretevat laveasti ko ihmisestä.



Varjostamisesta (postauksesta) - - Marginaalissa "luki Plä 5/11.28"


Tunnistamistapoja valokuvan perusteella - ongelma että valokuva ei esitä luonnollisena ihmistä, joka teknisestä tai tilanteen vuoksi - kuvauksen perusteella - ongelma, että kuvausta vaikea antaa - tässä vaatetuksesta apua.

Tunteminen ilman valokuvaa tai kuvausta on mahdollista, jos tiedetään nimi ja esim työaika niin voidaan käydä katsomassa. Tällaisessa tapauksessa ja yleisemminkin hyvä käyttää kahta etsivää, joista toinen käy ensin tuntemassa ja osoittaa sitten seuraajalle. Kun tunnistuksen tekee on hyvä lukea sanomalehteä, olla auton takana, porttikäytävässä, kadun vastakkaisella puolella jne.

Varjostavan jäljessä kuljetaan 15-20 metriä takana, mieluummin toisella puolella katua. Varjostaja kulkee kadun ulkoreunaa, etteivät vastaantulijat peitä näköyhteyttä. Seurataan samalla kadulla vain silloin kun näköyhteys estetty, kun raitiovaunut tiellä tai huono valaistus, vähäliikkeisellä kadulla toisella puolen kulkeminen voi lisäksi herättää ihmetystä. Jos seurattava katsoo taakseen on kuljettava edelleen, ei hypättävä piiloon, tällöin seurattavaa ei pidä tuijottaa.

Puistoissa ei saa talloa nurmikoita eikä oikoa yli aitauksien. Kumipohjaiset tai - kanteiset keveät kengät ovat yleensä varjostajalle suositeltavia - varjostusalueet on syytä tuntea. Jos joutuu vastatusten voi vilkaista välinpitämättömästi niin kuin ihmisten tapana on.

Jos seurattava pysähtyy on itsekin hitaasti pysähdyttävä, katseltava näyteikkunaa, voi sytyttää savuketta, sitoa kengän nauhaa, katsoa kelloa. Jos seurattava seisoskelee kauan on haettava suojaa puista, ovista, yms., mutta ei kuljeskeltava seurattavan editse edes takaisin.

Raitiovaunussa varjostus: seuraa pysäkillä huomaamattomasti ja nouse vaunuun vasta, kun seurattava on noussut, ettei käy niin, että seurattava ei nousekaan tai hyppää nopeasti takaisin, jolloin etsivä paljastuu. Mieluummiin takasillalla ja laskeutua vaunusta vasta, kun seurattava on laskeutunut.

Jos joutuu nousemaan äkillisesti vaunuun pitää olla huolettomasti, välttää samalle vaunusillalle joutumista, voi kysellä kuljettajalta jotain katua, jonne tietää vaunun menevän.

Jos seurattava nousee juoksien nopeasti vaunuun, ei etsivä persässä, vaan seurattava kadulla perässä juosten.

Jos seurattava ottaa auton tai ajurin on syytä ottaa samanlainen ajopeli ja seurattavan ajopelin numero pantava muistiin, koska jos ei pääse seuraamaan voi kuskilta myöhemmin kysellä. "Hyvä polkupyörä, jossa kyllin suuri välitys, on paraimpia ajurin, auton ja raitiotievaunun varjostamisvälineitä."

Autolla seurattaessa on neuvokkainta pysäyttää oma auto vastakkaiselle puolella katua noin 20 m. taempana jonkun oven eteen nousematta itse autosta, Jos seurattava maksaa etsivä maksaa. Maaseudulla moottoripyörä paras. Autobussissa samoin kuin raitiotievaunussa. Rannikkolaivassa voi huoletta nousta samaan laivaan, ellei voi määränpäätä kysellä ja mennä toisella.

Taloon sisään meno: tekosyynä reklaamilehtisten jakelu, joita voi pitää mukana, jakaessaan kuunneltava mille ovelle varjostettava menee, soittaako vai meneekö omilla avaimillaan, jos avataan, millaista ja miten puhuvat. Myöhemmin selvitettävä, ketä asunnossa asuu.

Omakotitaloissa voi talon numeron nähdä töllistelemättä, katsomalla numeron seuraavan talon numerosta.

Kulmasta kääntyessä ei nopeutettava vauhtia, vaan käveltävä ajotien reunaa eikä seinänviertä ja vapaasti katsahdettava, näkyykö seurattava vielä poikikadulla ja ellei, mentävä suoraan ja jos näkyy niin jatkettava seurausta.

Kahvilassa tai ravintolassa. ei sisään samalla minuutilla, ellei kahvila kiireinen tai suuri, ottaa paikan vasta seurattavan istuuduttua ja niin ettei seurattava näe, mikäli mahdollsta pitää päällysvaatteet mukanaan, tilaus vain sellainen, ettei se kestä kauan, mutta jos ravintola vaatii syömistä otettava suoraan listasta, ei a la carte.

Jos seurattava lähtee, etsivä lähtee vasta, kun seurattava ovella ja rauhallisesti, tarkistettava pöydästä ettei poistuminen ole väliaikaista. Seurattava miten suhtautuu henkilökuntaan, eli onko vakioasiakas. Katseltava mitä seurattava tilaa, eli onko tullut tapaamn jotakin vain onko nälkä jne.

Jos seurattava on menossa huvimatkalle, on suositeltavaa, että varjostaja ottaa mukaansa tytön, vaimonsa lapsensa tai tuttavansa, johon voi luottaa tai jos etsivä on taitava ei tarvitse kertoa miksi on liikkeellä.

Jos varjostus pitkäaikaista, voi yrittää saada näkymän seurattavan kotiovelle, jolloin voi sieltä lähteä liikkeelle.

Etsivän puvun tulee olla moitteeton, ei silmiinpistävä.